Talousvaliokunnan sote-lausunto korostaa kilpailua ja valinnanvapautta
Eduskunnan talousvaliokunnan mukaan sote-järjestämislaki jää nykymuodossaan hallinnollisia rakenteita uudistavaksi.
– Esitys ei luo suoraa painetta lisätä järjestelmän tehokkuutta ja tuottavuutta. Esitys mahdollistaa joidenkin kilpailua lisäävien elementtien käytön, mutta ei velvoita ottamaan niitä käyttöön, talousvaliokunta toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa.
Talousvaliokunta antoi lausuntonsa sote-järjestämislakiin tiistaina valtiovarainvaliokunnan tavoin. Lausuntonsa antavat vielä hallintovaliokunta ja perustuslakivaliokunta. Lain kannalta ratkaisevaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan torstaina.
Talousvaliokunta toteaa, että rakenteiden uudelleenorganisointi ei riitä, vaan jostakin on löydyttävä myös organisaation tehokkuutta edistävä jännite.
– Järjestelmään tulee saada lisää paitsi sisäistä jännitettä myös ulkoista, kilpailun kautta tulevaa painetta, valiokunta lausuu.
Valiokunnan mukaan sote-uudistuksen tavoitteet eli laadukkaat palvelut kohtuullisin kustannuksin edellyttävät lähipalvelujen saatavuutta, asiakkaan valinnanvapautta sekä reilua kilpailua, joka kannustaa parantamaan palveluja ja etsimään kustannustehokkaita tuottamistapoja.
– Tarvetta on kustannuksiltaan, laadultaan ja saatavuudeltaan tehokkaille palveluille, tuotetaan ne sitten kunnallisesti, yksityisesti tai näiden yhdistelminä.
Talousvaliokunnan mielestä asiakkaiden valinnanvapautta on lisättävä esimerkiksi palvelusetelien laajentuvan käytön muodossa.
– Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan asiakkaita varten. On kohtuullista, että asiakkaat voivat valinnoillaan vaikuttaa palvelutarjontaan.
Valiokunta toteaa, että onnistuakseen hanke edellyttää merkittäviä organisatorisia uudistuksia ja palvelujen uudelleen muotoilua niin, ettei organisaatiorajoista ole jatkossa haittaa.
– Yksityinen sektori tulee nähdä toimintaa tukevana kumppanina ja sparraajana, ei järjestelmää romuttavana kilpailijana.
Lue myös:
Valtiovarainvaliokunta: Sote-lain taloudellisten vaikutusten luotettava arviointi on mahdotonta
Niukkuutta on Suomessa julkisesta verorahasta, jolla rahoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Öljyvaltio Norjassa valtio rahoittaa soten. Piikki on auki kustannusten nousulle, kun kunnat eivät ole vaatimassa kustannuksia alas, kuten Suomen maakunnallisissa sosiaali- ja terveyspiireissä. Ruotsi menestyy kansantaloudellisesti oman kruununsa kanssa euro-Suomea paremmin: rahaa käytetään paljon kun sitä on.
Suomi ei ole Norja eikä Ruotsi
Jos Suomessa niukkarahainen julkinen antaa avokätisesti rahaa yksityisille toimijoille, niin julkisella taholla on entistä vähemmän ja vähemmän rahaa vastata kilpailuun yksityisten kanssa. Julkisen vastuulla on joka tapauksessa sote-integeraatio ja siitä seuraavat kustannukset silloinkin, kun maakunnallinen sote-piiri joutuu käyttämään yksityistä osana hoitoketjua, sote-integraatiota.
Suurissa kaupungeissa julkisia terveysasemia on useita.
Vuoden 2014 alusta lähtien suomalaiset ovat saaneet valita vapaasti parhaan julkisen terveysaseman mistä tahansa Suomessa.
Entä jos suurkaupunkien asukkaat saavatkin parhaan palvelun suurkaupunkien reunakuntien julkisilta terveysasemilta tai maaseudun pienestä terveyskeskuksesta?
Miksi kokoomuksessa oletetaan, että ihmisvirta kulkee aina suurkaupunkeihin? Kuka maksaa matkakorvaukset – Kela?
Pienillä paikkakunnilla on yksi julkinen terveyskeskus, eikä lainkaan yksityisiä.
Julkinen sektori sahaa omaa oksaansa, jos pienten ja keskisuurten kuntien asukkaat siirtyvät suurkaupunkien runsaaseen tarjontaan. Oman paikkakunnan lähipalvelut – yksityiset ja julkiset – rapautuvat: sopii kokoomuksen ja sdp:n suurkuntapolitiikkaan ja palveluiden keskittämiseen suurkaupunkien ydinkeskustaan.
Suomen julkiset terveysasemat on saatava kilpailemaan parhaasta palvelusta keskenään. Kokoomus ei ole esittänyt tähän julkisen talouden kannalta keskeiseen asiaan minkäänlaista ajatusta, vaikka eduskuntavaalikampanja on avattu.
Tässä SOTEssa ei ole enää mitään selkokielistä. Hallituksen näkökulmasta tarkasteltuna näyttää tärkeältä, että ministeri Huovinen saa sulan hattuunsa.
SOTE-kehykset on rikottu jo useaan kertaan, siis hallituksen toimesta. Kaikki on kesken monestakin näkökulmasta: demokratia, itsehallinto ml. perustuslaki, rahoitus, ym…
Ainoastaan hallituksen mielikuvissa kaikki alkaa olla valmista. Tämä jos mikä on valtapolitiikkaa.