Tarasti: Kaupungeille harkitaan sopimusmenettelyä elinkeinoasioissa
Lauri Tarasti (Kuva: Kunta.tv)
Kaupungeille, joiden resurssit riittävät, on mietitty mahdollisuutta ottaa yrityspalveluiden ja työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu maakunnilta tulevassa itsehallintoalueuudistuksessa, kertoo aluehallintoa selvittävä ministeri Lauri Tarasti.
– Maakunnissa on isoja kaupunkeja jotka voivat hoitaa paljon tehtäviä, on resursseja. Sitten on pieniä jotka eivät voi hoitaa. Näin ratkeaisi koko kuntien erilainen kirjo sopimusmenettelyn kautta, Tarasti sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
Kehitysmahdollisuuksistaan huolestuneet suuret kaupungit ovat toivoneet erityisasemaa uudistuksessa, ja jopa erillislainsäädännön mahdollisuutta on väläytetty.
Erillislainsäädäntöä Tarasti pitää mahdollisena mutta melko vaikeana maakuntavaalien äänestäjäkuntaa ajatellen.
– Lähtökohdan pitää olla se, että kaikissa maakunnissa on suunnilleen samanlainen rakenne äänestäjiä varten.
Tarasti näkee, että yleisen toimivallan tulisi säilyä kunnilla.
– Jos halutaan että maakunnan tehtäviä lisätään, se voidaan tehdä kirjoittamalla pykälä siitä, että tämä tehtävä kuuluu maakunnalle.
Saamaansa tehtävää aluehallinnon selvittämiseksi Tarasti kuvailee paitsi valtavan laajaksi myös aikataulultaan kohtuuttoman kireäksi.
Tarastin tehtävä alkoi joulukuussa ja raportti valmistuu 22. tammikuuta mennessä. Hallituksen on tarkoitus tehdä raportin pohjalta uusia linjauksia tammikuun viimeisellä viikolla.
– Sitten nimitetään projektiryhmä, joka jatkaa työtä hallituksen linjausten jälkeen, Tarasti kertoo.
Katso Lauri Tarastin haastattelu:
Elinkeinoasiat ovat nykyisin yhä enemmän seudullisia ts. työssäkäyntialueita koskevia, joten niiden tulisi ehdottomasti kuulua edelleenkin seudullisessa yhteistyössä hoidettavaksi. Tästähän voisi olla jopa oma lainkohtansa. Itse asiassa voimakkaasti kasvavat keskuskaupungit ovat samassa tilanteessa kuin Pääkaupunkiseutu, jonne jo 1970 -luvulla vaadittiin erityislakia kasvuongelmien paremmaksi ratkaisemiseksi. Maakuntatasolla on vaikeata kuvitella olevan sellaista näkemystä, jota tarvittaisiin nimenomaan elinkeinojen ja sen paikallisten edellytysten kehittämiseksi. Samalle alueelliselle tasolle kuuluisivat myös esim. maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikka.