Kuva: Pixabay
Maakuntien itsehallinto on jäämässä kapeaksi, ja se haastaa myös talouden. Sen lisäksi että maakunnilla ei ole verotusoikeutta, ne eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, niiden investointimahdollisuudet ovat rajatut, ne ovat vahvassa valtion ohjauksessa ja niiden alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat, Kuntaliiton lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle muistutetaan.

Kuntaliitto vaatii tarkempia laskelmia sote- ja maakuntauudistuksen dynaamisista vaikutuksista kuntatalouteen ja haittavaikutusten täysimääräistä kompensaatiota kunnille.

– Kuntien taloudellisen reaalitilanteen arviointi on jäänyt tekemättä. Maakuntien taloutta on simuloitu tarkemmin, mutta ei kuntien. Tämä ilmenee viime aikoina nähtyinää kaupunkien C21-liikehdintänä sekä Helsingin ja Uudenmaan asemaa koskevina keskusteluina, arvioi Kuntaliiton kuntatalous-yksikön vs. johtaja Henrik Rainio.

Rainio oli Kuntaliiton sote-yksikön johtajan Tarja Myllärisen kanssa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuultavana tänään sote- ja maakuntalakiesityksistä.

Rainion mukaan kriittiset kysymykset liittyvät siihen, voiko kasvukunta investoida tulevaisuudessa, riittääkö ammattitaitoista henkilöstöä kuntiin, onko kunnille oikeasti mahdollisuuksia sopeuttaa toimintojaan.

– Tilastoista johdettuja tarkkoja kuntavaikutuksia on tuotu esiin oikein siirtolaskelmissa, mutta ne ovat puhtaasti teknisiä, Rainio sanoo.

Kuntaliiton valtiovarainvaliokunnalle antamassa lausunnossa todetaan: ”Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kuntien investointi- ja velanhoitokykyyn, sopeutustoimien käytännön mahdollisuuksiin sekä huolehtia henkilöstön riittävyydestä.” Samaa on vaatinut myös C21-ryhmä.

Rainio muistuttaa, että tarkan arvioinnin dynaamisista talousvaikutuksista ehtisi vielä tehdä ennen lakien kaavailtua hyväksymisajankohtaa.

– Arviointi luultavasti myös hälventäisi huolenaiheita kunnissa.

”Maakuntien kriisimenettely itsehallinnon vastainen”

Kuntaliiton lausunnossa maakuntien rahoituslain mahdollistamaa maakuntien liittämistä toisiinsa pakolla pidetään maakuntien itsehallinnon vastaisena.

Hallituksen esityksen mukaan maakuntiin sovellettaisiin samantapaista arviointimenettelyä kuin kriisiin ajautuneisiin kuntiin nykyään. Keskusteluissa maakuntien talouden tiukkuudesta heti ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen on viime aikoina ministeritasoa myöten todettu, että jos maakunnan talous ei kestä, se voidaan liittää osaksi toista maakuntaa.

Myös Kuntaliiton mukaan on hyvin mahdollista, että useampi maakunta joutuu menettelyyn pian toiminnan aloittamisen jälkeen. Kuntaliitto pitää kriteerejä arviointimenettelyn käynnistämiseen liian tiukkoina maakunnille.

Henrik Rainion mukaan yleinen näkemys myös maakuntien valmistelujohdon keskuudessa vaikuttaisi olevan, että joustavuuselementtien lisääminen aikatauluihin tai rahoitukseen olisi paras tapa viedä uudistusta eteenpäin. Joustoelementtien avulla olisi mahdollista huomioida maakuntien erilaiset olosuhteet.

Joustoelementteihin liittyy myös avoimia kysymyksiä, Kuntaliiton lausunnossa todetaan. Yksi niistä on epäselvyys siitä, miten joustomahdollisuudet käytännössä toimivat, jos maakunnan rahat uhkaavat loppua kesken.

Valinnanvapauslaki lisännee kustannuksia

Samassa kuulemisessa Kuntaliitto lausui myös valinnanvapauslakiesityksestä. Sote-uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden kannalta lakiesitys on ristiriidassa useissa kohdissa Kuntaliiton mukaan: esitys ei edistä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, yhdenvertaisuuden lisäämistä eikä palvelujen integraation parantamista.

Taloudellisten vaikutusten osalta Kuntaliitto näkee kustannusten hillinnän onnistuvan vain henkilökustannusten merkittävillä leikkauksilla. Esitetty valinnanvapausmalli sisältää Kuntaliiton mukaan useita kustannuksia kasvattavia elementtejä.

”Kustannusten kasvupaineita sisältyy ainakin henkilökohtaiseen budjettiin, suun terveydenhuoltoon sekä kaksinkertaisten palvelukanavien osalta opiskelijoiden terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Uudistukseen liittyy runsaasti myös erilaisia oppimis- ja transaktiokustannuksia, tietojärjestelmien perustamiskustannuksia sekä hallinnollisia kustannuksia, jotka aiheutuvat sopimusohjaukseen liittyvästä valvonnasta ja muusta järjestäjän hallinnollisista kustannuksista”, Kuntaliiton lausunnossa todetaan.

Juttua muokattu klo 16.30: Muutettu alkuperäistä otsikkoa “Tarkka arvio maakuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien talouteen”.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*