Täystyöllisyyshanke pudotti Paltamon "Kela-sakot"
Kunta maksaa Kelalle puolet työmarkkinatuesta yli 300 päivää työttömänä olleiden osalta ja 70% niiden osalta jotka ovat olleet työttömänä yli 1 000 päivää.. (Kuva: Ville Miettinen)
Paltamo kuului valtakunnallisen täystyöllisyyshankkeen piiriin 2009-13. Kyseessä oli kokeiluhanke, johon palkattiin vaikeasti työllistettäviä.
Tavoite oli työllistää kaikki työttömät ikään tai työkykyyn katsomatta. Kokeiluun kuului työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja talouspoliittisia tavoitteita.
– Perusajatuksena oli suunnata työttömille normaalisti kohdistuvaan passiiviseen toimeentuloturvaan käytetyt varat työttömien työllistämiseen palkkatyöhön ja muuhun aktivointiin.
Kuntien vastuu työmarkkinatuesta laajeni vuosi sitten. Kunnat rahoittavat puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300–999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä vähintään 1000 päivää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ennen täystyöllisyyshankkeen alkua Paltamo maksoi pitkäaikaistyöttömistä ns. Kela-sakkoja 180 000 euroa vuodessa.
– Hankkeen aikana summa pudotettiin 20 000 euron pintaan, kertoo kunnanjohtaja Arto Laurikainen.
Vuoden 2014 toimintakertomuksen mukaan Paltamon työttömyysprosentti (19,4) on Kainuun keskiarvoa (16,7) korkeampi.
Tällä hetkellä Paltamo maksaa vuosittain n. 100 000 euroa pitkäaikaistyöttömistään Kelalle.
– Nyt on pienempi hanke jolla on pyritty helpottamaan tilannetta ja jonka ansiosta summa ei ole kivunnut. Se on vähän niin kuin jatkoa edelliselle hankkeelle, Laurikainen kertoo.
Työttömyys on Laurikaisen mukaan iso haaste Paltamolle, koska sen mukana tulee niin paljon muitakin kustannuksia kuin Kelan sakkomaksut.
– Sillä on suora korrelaaatio sote-kustannuksiin, samoin tulotaso jää alhaiseksi. Sillä on suora vaikutus verotulotasoon.
– Hankkeet ovat tällä hetkellä päällimmäisiä akuutteja keinoja joilla ongelmaa taklataan. Pitkän päälle ratkaisu olisi ainoastaan oikeat työpaikat. Ja se on helpommin sanottu kuin tehty. Sitä varten pitää tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa, Laurikainen kertoo.
Reilun 3 500 asukkaan Paltamo on keskeisesti esillä Raija Kerättären väitöstyössä, jonka yhden osatutkimuksen saineiston kuuluivat kaikki Paltamon vaikeasti työllistettävät, 280 ihmistä.
