Kuva: Pixabay
Kuntien Tiera perustettiin palvelemaan kuntakentän tarpeita, mutta kenttä ei ole sitoutunut yhtiöön niin kuin aluksi oletettiin.

Kuntien Tiera, kunta-alan omistama palveluyhtiö, on kulkenut syntymästään asti vaikeita polkuja. Odotukset pettivät ensimmäisen kerran, kun kunnat eivät ostaneetkaan yhtiöltä palveluja, joita ne itse olivat ideoineet yhtiön elimissä.

Helsingin Sanomat kertoo, että Espoon ja Kuntien Tieran väliset ICT-alan sopimukset ovat jumissa. Espoo on Kuntien Tieran suurin omistaja. Tieralla on kuitenkin tyytyväisiäkin asiakkaita. Se on saanut myös uusia omistaja-asiakkaita, kun Tampere kehyskuntineen, Oulu, Pori ja Jyväskylä ovat tänä ja viime vuonna tulleet mukaan. Uusia suuria omistajia pidettiin rohkaisevana asiana, Espoon ongelmat oletettavasti taas aiheuttavat Tieralle runsaasti harmaita hiuksia.

HS:n mukaan Espoo on tilannut Tieralta järjestelmän, jolla hallinnoitaisiin kaupungin kaikkien työntekijöiden palkkoja, lomia ja matkalaskuja sekä pyöritettäisiin kaupungin taloushallintoa, mutta järjestelmää ei ole saatu sellaisen kuntoon, että se palvelisi tarkoitusta. Espoo on jo maksanut järjestelmästä, mutta sopimuksen mukaan kaupunki saa osan maksusta takaisin, ellei järjestelmää oteta käyttöön.

Helsingin Sanomien mukaan asian käsittely on jumiutunut. Sopimuksen määräaika on päättynyt, mutta sitä ei ole enää jatkettu eikä lopetettu.

Lehden mukaan Espoolla olisi tämän mukaan saatavia Tieralta 4,5 miljoonaa euroa, mikäli sopimus lopulta purkautuu. Se on paljon, kun sitä vertaa yhtiön liikevaihtoon, viime vuonna 25,4 miljoonaa euroa.

Tiera on toimittanut julkisuuteen kommenttinsa HS:n uutisesta. Kommentissa sanotaan, että uutisessa on asiavirheitä, mutta ne liittyvät pikemminkin yksityiskohtiin.

Omistajat yllättivät

2010 perustetun Tieran taustalla on ajatus siitä, että kunnilla on yhteisiä tarpeita ja varsinkin pienet kunnat ovat suurten tietotekniikka-alan toimijoitten kanssa kauppaa käydessään selvästi heikommassa asemassa. Jatkuvasti kehittyvä ala vaatii yhä enemmän osaamista myös palvelujen ostajalta.

Arveltiin, että kuntien itse omistama yhtiö, joka keskittyy kuntien tarpeisiin, pystyisi parhaiten täyttämään kuntien tarpeet.

Päätösvalta on kunnilla, ja lisäetuna se, että palveluja ei tarvitsisi kilpailuttaa, kun kunnat omistavat yhtiön. Kilpailuttaminenkin vaatii osaamista ja vie sekä aikaa että työpanosta.

Tieran organisaatiossa on muun muassa erilaisia ohjausryhmiä, joissa omistaja-asiakkaitten sanan pitäisi kuulua ja tarpeiden tulla esiin.

Alkuvaiheessa ohjausryhmissä tulikin esiin tarpeita, joitten täyttämiseen Tiera alkoi kehittää palveluja – ja käyttää rahaa.

Mutta ongelmaksi osoittautui, että ohjausryhmissä esitetyt tarpeet eivät johtaneetkaan tilauksiin. Esitetyt toiveet eivät sitoneet kuntia, eikä tilauksia syntynyt odotetusti. Niillä oli asiat jo hoidossa.

Muutos vaikeaa

Erääksi syyksi kankeaan käynnistymiseen on nähty se, että monissa kunnissa ei haluttu luopua työpaikoista, joita Tieran palveluihin siirtyminen olisi kunnista vienyt. Kunnilla oli jo valmiina palvelut, joihin henkilökunta oli tottunut, eikä uusien järjestelmien opettelu sekä muutosprosessi välttämättä houkutellut. Myös muutosvastarinnasta ja mustasukkaisuudesta on puhuttu.

Sitä paitsi Tieran kilpailukykykin on välillä kyseenalaistettu.

Seuraavaksi keskityttiin enemmän malliin, jossa kunnilta haettiin tilauksia, ja palveluja tehtiin tai välitettiin sen mukaan, mitä kunnat tilasivat.

Mutta vieläkään toiminta ei päässyt kunnolla vauhtiin. Viime vuonna yhtiö teki kuitenkin jo yljäämäisen tilinpäätöksen.

Markkinarakoja haettu

Yrittämisen puutteesta Tieraa ei voi moittia.

Tiera on aktiivisesti hakenut markkinarakoja ja miettinyt, mitä kunnat saattaisivat tarvita. Yksi esimerkki tällaisesta on ostopalvelujen ja palvelusetelien hallintajärjestelmä.

Periaatteellisella tasolla kunnissa on uskottu Tieraan. Lähes 300 kuntakentän toimijaa on ryhtynyt yhtiön osakkaiksi. Käytännössä yhtiöön ovat uskoneet – ja halunneet antaa sille tilaisuuden – erityisesti kolme suurta omistajaa, Espoo, Turku ja Lahti.

Turussa tyytyväisiä kumppanuuteen

– Turussa ollaan tyytyväisiä kumppanuuteen, mutta kuntien sitoutumisessa yhteisiin hankkeisiin olisi parannettavaa, sanoo Jukka Laiho. Hän on edustanut Turkua Kuntien Tieran hallituksessa ja toiminut ERP-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiessaan Turun kaupungin talous- ja strategiaryhmän johtajana. Tieran ERP on kuntasektorille tarkoitettu toiminnanohjausjärjestelmä, jonka myös Espoo on hankkinut. Lokakuussa hän siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja jätti luottamustehtävät Tierassa.

Tieran kolme suurinta omistajaa ovat myös yhtiön suurimpia asiakkaita ja Laihon mukaan ne ovat kyenneet lisäämään yhteistä toimintaa. Yhteistyössä on ollut mukana sekä strategisen kumppanuusajattelun että liiketaloudelliset perusteet.

– Eli kuntien näkökulmasta on saavutettu myös kustannustehokkuustavoitteita.

Hänen mukaansa Turun ja Tieran yhteistyö on sujunut hyvin.

– Omistajuuden tarkoitus on toteutunut. Turku on edennyt yhteistyössä ja siirtynyt käyttämään yhdessä Tieran kanssa kehitettyjä palveluja, hän sanoo.

Turku otti 2011 käyttöön ERP-toiminnanohjausjärjestelmän. Laihon mukaan Turussa on oltu tyytyväisiä.

– Tuntuu hullulta, että kukin kunta kehittäisi itse omaa mallia. Tarkoitus olisi, että ERP olisi kaikille yhteinen.

Järjestelmä on käytössä myös Lahdessa.

Kuntayhtiöissä jääviysongelma

Tieraan liittyy myös kuntayhtiöiden yleinen jääviysongelma. Kunnilla on toisaalta intressi sijoittaa yhtiöiden hallituksiin henkilöitä, jotka vastaavat kunnassa sen toimialan asioista, joilla yhtiö toimii. Näin tieto kulkee molempiin suuntiin.

Mutta tästä seuraa jääviysongelma. Samat ihmiset eivät voi toimia sekä myyjän että ostajan puolella pöytää palveluista neuvoteltaessa.

Helsingin Sanomat nostaa esiin Espoon rahoitusjohtajan Ari Konttasin kaksoisroolin. Hän on Tieran hallituksen jäsen ja toisaalta Espoossa sopimusasiat Tieran kanssa kuuluvat hänen toimialalleen.

ICT-sektorilla tungosta

Tieran toimintakenttä mullistuu eri tavoin maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Kunta- ja maakuntakentän ICT-maailmaan on tulossa uusina toimijoina valtion perustamat SoteDigi Oy ja Vimana Oy, joita hallitus haluaa velvoittaa maakunnat käyttämään. Maakuntien valmisteluorganisaatiot vastustavat pakkoa.

Hallituksen tarkoitus on, että tulevat maakunnat tulevat näiden yhtiöiden osakkaiksi, mutta valtio pitää itsellään osuuden.

Tierassa uskotaan, että sille on tilaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kuntalehteä julkaisevan KL-Kustannus Oy:n omistaja Suomen Kuntaliitto on myös yksi Kuntien Tieran omistaja.

Edit: Lisätty maininta Tieran kommentista HS:n uutiseen ja linkki siihen klo 15:23.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*