Tilastokeskuksen ennuste: Suomen väkiluku alkaa laskea vuonna 2031, 15 vuoden kuluttua ei enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee

Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031 ja 15 vuoden kuluttua maassa ei ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy ihmisiä enemmän kuin kuolee, kertoo Tilastokeskuksen tuore väestöennuste.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35.

– Oletus on raju, mutta heijastaa tämän hetken syntyvyyden tasoa. Ennakkotilaston perusteella kokonaishedelmällisyyden arvioidaan olevan vuonna 2019 Suomessa 1,32-1,34, Tilastokeskuksen tiedotteessa todetaan.

Yhdeksättä vuotta peräkkäin jatkuva syntyvyyden lasku on merkittävin syy karuun ennusteeseen.

– Syntyvyyden lasku, jossa ollaan lähes Etelä-Euroopan tasolle, näyttelee todella isoa roolia väestökehityksessä, Tilastokeksuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Samassa ohjelmassa haastateltu aluetutkija Timo Aro konsulttiyhtiö MDI:stä piti tuoreita lukuja odotettuakin synkempinä.

– Tämä pakottaa keskustelemaan näistä asioista aikaisempaa ponnekkaammin. Näkisin että on kaksi vaihtoehtoa: joko hiljaisesti hyväksytään se, että syntyvyys alenee ja työikäisten määrä alenee, tai jos sitä ei hyväksytä – niin kuin ei pidä hyväksyä – pitää vakavasti miettiä niitä yhteiskuntapolitiikan keinoja, joilla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen.

– Ja vihdoinkin pitäisi käynnistää keskustelu siitä, että me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jos haluamme edes jollakin tavalla pitää kiinni meidän väestö- ja ikärakenteesta.

Rapo muistutti, että pienissä kunnissa syntyvyys on korkeampi kuin suurissa kaupungeissa. Helsingissä syntyvyys vuonna 2018 oli 1,13, kun se koko maassa oli 1,4.

– Oulun seudulta löytyy kuntia, joissa ollaan pitkälti yli kahden. Ongelma on tietysti siinä, että kun väkiluvultaan pieniä kuntia, vaikka syntyvyys on korkeampi, syntyvien vauvojen määrä on kuitenkin aika pieni näissä pienissä kunnissa. Se ei yksinkertaisesti riitä koko maan tasoa ajatellen.

Maakunnista vain neljässä väkiluku kasvoi viime vuonna. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla, 2040 enää Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

V. 2018 viidessä suurimmassa seutukunnassa asui 50 % Suomen väestöstä. Vuonna 2040 suurimpien seutukuntien väestö kasvaa +300 000 hengellä (osuus 55 %) ja muun Suomen vähenee -300 000 hengellä. 600 000 hengen erotus on 20 vuodessa paljon. #väestöennuste #väestö #kaupungistuminen pic.twitter.com/pvVWPRtiBc

— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) September 30, 2019

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pohti twiittiketjussaan kehitystä.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Rapo muistutti, että käänne parempaan väestökehityksessä on mahdollinen – mutta se edellyttää käännettä syntyvyysluvuissa.

Aro sanoi toivovansa käytännön päätöksiä syntyvyyden kasvattamisen edistämiseksi.

– Edellinen hallitus siirsi perhepoliitiikkana liityviä ratkaisuja, mutta tämä hallitus ja tulevat hallituksen löytävät tämän asian edestään.

– Ehkä suurin liikkumavara syntyvyyden lisäksi liittyy koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon. Nyt nettotaso on noin 15 000 henkilöä vuodessa. Sen pitäisi merkittävästi kasvaa nykyiseen verrattuna, että se ikään kun tasapainottaisi syntyvyyden haastetta.

Masentavinta tässä on se, että tätä on ennakoitu jo pitkään. Vuoden 2004 tulevaisuusselonteossa käsiteltiin myös toimenpiteitä, joita väestökehityksen oikaiseminen vaatii, mutta ne jäivät panematta toimeen. 15 vuodessa olisimme ehtineet uudistaa esim perhepolitiikkaamme

— Jyrki J.J. Kasvi (@jyrkikasvi) September 30, 2019

Syntyvyydelle oma kasvuohjelma:
1) Satanen lisää lapsilisiin
2) Perhevapaat kaikkien työnantajien yhteisesti maksettavaksi (eliminoidaan yksittäisen työnantajan välitön taloudellinen riski nuoren naisen palkkaamisesta)
3) Asenne: Lapset ovat ilo, ei rasite#syntyvyys #väestö

— Olli Riikonen (@RiikosenOlli) September 30, 2019

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen listasi Twitterissä keinot kehityksen kääntämiseen.