Kuva: Ville Miettinen
Ennusteen mukaan Suomen väkiluku vuonna 2050 on 100 000 pienempi kuin nyt.

Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031 ja 15 vuoden kuluttua maassa ei ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy ihmisiä enemmän kuin kuolee, kertoo Tilastokeskuksen tuore väestöennuste.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35.

– Oletus on raju, mutta heijastaa tämän hetken syntyvyyden tasoa. Ennakkotilaston perusteella kokonaishedelmällisyyden arvioidaan olevan vuonna 2019 Suomessa 1,32-1,34, Tilastokeskuksen tiedotteessa todetaan.

Kuvio: Tilastokeskus

Yhdeksättä vuotta peräkkäin jatkuva syntyvyyden lasku on merkittävin syy karuun ennusteeseen.

– Syntyvyyden lasku, jossa ollaan lähes Etelä-Euroopan tasolle, näyttelee todella isoa roolia väestökehityksessä, Tilastokeksuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Samassa ohjelmassa haastateltu aluetutkija Timo Aro konsulttiyhtiö MDI:stä piti tuoreita lukuja odotettuakin synkempinä.

– Tämä pakottaa keskustelemaan näistä asioista aikaisempaa ponnekkaammin. Näkisin että on kaksi vaihtoehtoa: joko hiljaisesti hyväksytään se, että syntyvyys alenee ja työikäisten määrä alenee, tai jos sitä ei hyväksytä – niin kuin ei pidä hyväksyä – pitää vakavasti miettiä niitä yhteiskuntapolitiikan keinoja, joilla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen.

– Ja vihdoinkin pitäisi käynnistää keskustelu siitä, että me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jos haluamme edes jollakin tavalla pitää kiinni meidän väestö- ja ikärakenteesta.

Väkiluku ja väestöllinen huoltosuhde vuoden 2030 lopussa eri vuosina laadituissa ennusteissa. (Taulukko: Tilastokeskus)

Rapo muistutti, että pienissä kunnissa syntyvyys on korkeampi kuin suurissa kaupungeissa. Helsingissä syntyvyys vuonna 2018 oli 1,13, kun se koko maassa oli 1,4.

– Oulun seudulta löytyy kuntia, joissa ollaan pitkälti yli kahden. Ongelma on tietysti siinä, että kun väkiluvultaan pieniä kuntia, vaikka syntyvyys on korkeampi, syntyvien vauvojen määrä on kuitenkin aika pieni näissä pienissä kunnissa. Se ei yksinkertaisesti riitä koko maan tasoa ajatellen.

Maakunnista vain neljässä väkiluku kasvoi viime vuonna. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla, 2040 enää Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pohti twiittiketjussaan kehitystä.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Rapo muistutti, että käänne parempaan väestökehityksessä on mahdollinen – mutta se edellyttää käännettä syntyvyysluvuissa.

Aro sanoi toivovansa käytännön päätöksiä syntyvyyden kasvattamisen edistämiseksi.

– Edellinen hallitus siirsi perhepoliitiikkana liityviä ratkaisuja, mutta tämä hallitus ja tulevat hallituksen löytävät tämän asian edestään.

– Ehkä suurin liikkumavara syntyvyyden lisäksi liittyy koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon. Nyt nettotaso on noin 15 000 henkilöä vuodessa. Sen pitäisi merkittävästi kasvaa nykyiseen verrattuna, että se ikään kun tasapainottaisi syntyvyyden haastetta.

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen listasi Twitterissä keinot kehityksen kääntämiseen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*