Timo Kietäväinen: Sote-uudistuksen vaikutukset rahoitusperiaatteisiin auki
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
Kuntien rooli uuden sote-mallin rahoituksessa on
toistaiseksi määrittämättä, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo
Kietäväinen Polvijärvellä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kuntaliiton
yhteisessä maakuntatilaisuudessa perjantaina.
Sote-uudistuksen valmistelu alkoi tällä viikolla. Esityksen
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on tarkoitus valmistua
toukokuun loppuun mennessä. Lausuntokierros on suunniteltu kesäkuuksi.
Kietäväinen huomautti, että mikäli tarkoituksena on saada
aikaan sote-malli, jossa kaikki keskeiset asiakysymykset olisi ratkaistu edes
periaatetasolla ennen lausuntokierrosta, on aikataulu erittäin kireä.
– Vielä ei edes ole kunnolla määritelty, mitä
järjestämisvastuu ja toteutusvastuu todellisuudessa merkitsevät. Samoin auki on
se, onko uusilla viidellä sote-alueella omaa tuotantoa ja omaa henkilökuntaa
vai onko sen roolina vain toimia tilaajana, huomautti Kietäväinen.
– Emme myöskään tiedä mitä muutoksia omistussuhteisiin
tarvitaan niiden kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa olevien kiinteistöjen
osalta, joissa tänä päivänä tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kunnilla oltava selkeä rooli
sote-rahoituksessa
Sote-alueiden rahoituksen osalta on linjattu, että rahoitus
tulee kunnilta ja perustuu painotettuun kapitaatioon.
– Tämä tarkoittanee sitä, että yksittäisen kunnan
rahoitusosuuteen vaikuttaa kunnan väkiluvun lisäksi se, minkä ikäisiä
kuntalaiset ovat ja se, kuinka sairaita he ovat. Miten painotus käytännössä
toteutetaan, on auki.
– Uusi maksuperuste muuttaa kuntien keskinäisiä suhteita
merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Selvää lienee, että valtionosuudet
maksetaan jatkossakin peruskunnille, arvioi Kietäväinen.
Kuntien kannalta keskeistä on se, miten kuntien maksuosuuden
taso määritellään. Kietäväisen mukaan uudistuksen rahoituksesta päätettäessä on
harkittava, onko järkevää antaa sote-alueille rajaton vapaus määrätä maksun
tasosta vai rajoitetaanko kansallisella tasolla maksun määräytymisen
liikkuma-alaa kustannustehokkuuden varmistamiseksi.
– Kustannustehokkuuden varmistamiseksi järjestelmän
rahoittajille, eli kunnille, on turvattava mahdollisuus vaikuttaa maksun
määräytymiseen, analysoi Kietäväinen.
– Valtion on jatkossakin
osallistuttava riittävästi sote-palvelujen rahoitukseen. Samoin on
huolehdittava, ettei sote-alueille määrätä uusia tehtäviä ja velvoitteita,
sillä vaikka järjestämisalueiden koko kasvaa, joudutaan jatkossakin elämään
tiukan talouden kanssa.
”Linjausten muotoilu
on moniselitteinen”
Kietäväinen muistutti, että puolueiden yhteisten
sote-linjausten mukaan kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa.
Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai
sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.
– Muotoilu on moniselitteinen. Merkitseekö tämä sitä, että
kunnilla, kuntayhtymillä tai vastuukunnilla voisi olla alueellaan väestövastuun
luontoinen palvelujen tuotantovastuu? Voisivatko kunnat palveluja tuottaessaan
käyttää kolmannen ja yksityisen sektorin palveluja tarkoituksenmukaisesti
tuotannossa hyväkseen?
– Kansallisessa lainsäädännössä on selkeästi määriteltävä, että
kunnat voivat tuottaa sote-palveluita ilman kilpailutusta, Kietäväinen
muistutti.
