Kuva: Kaisa Nyberg
Nuorilla ei ole motivaatiovaikeuksia työntekoon, he vain eivät halua sitoutua setämiesten rakentamiin järjestelmiin, arvioi Ilkka Halava. - Uuden työn järjestämistä pitäisi opettaa kouluissa jo nyt. Jos nyt kasvatetaan nuoria setämiesten systeemiin ja sitten kerrotaan, ettei systeemiä enää ole ja kehotetaan uudelleenkouluttautumaan, se on jo aika rikollista, Halava korosti työn murroksen ennakoinnin tärkeyttä.

Työn murros on viemässä suuntaan, jossa keskustelu siitä, mihin sijoitetaan mitäkin virastoja, alkaa olla vanhanaikaista, arvioi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava.

Halava puhui työn tulevaisuudesta Kuntalehden ja Seuren järjestämässä työn tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa tiistaina.

Esimerkiksi valtion virastojen sijoittaminen aluepoliittisin perusteluin on herättänyt runsaasti niin tunteita kuin keskustelua julkisuudessa.

Halavan mukaan työn tekeminen muuttuu muun muassa tekniikan vuoksi, kun työstä tulee nykyistäkin riippumatonta paikasta.

– Maan pitäisi olla täynnä hubeja, joissa voisi tehdä töitä riippumatta siitä, mistä virastosta tulee. Työn vapauttaminen näin on paljon merkittävämpi kysymys kuin vaikka kysymys siitä, siirtyykö joku virasto Kuopiosta Helsinkiin, Halava sanoi.

Halavan mielestä isoimpia asioita, mitä pitäisi muuttaa, on vahvempi kannustavuus pendelöintiin. Junassa istuttu ja työasioiden hoitoon käytetty aika pitäisi laskea työajaksi.

– Kun nettoaika on sama kuin bruttoaika, pendelöintiä harrastetaan ja ihmiset menevät kauemmas töihin, Halava uskoo.

“Paikkojen sota” osaavasta työvoimasta

Halavan nostamat asiat ovat pian ajankohtaisia, sillä kaupunkialueilla suurten kasvukeskusten ulkopuolella on edessään kilpailu osaavasta työvoimasta, arvioi MDI:n alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro.

Kun työvoimaa oli pitkään tarjolla enemmän kuin oli työvoiman poistumaa, vuosina 2010-2017 työikäisten 20-64-vuotiaiden määrä väheni 140 000 henkilöllä. Muutos on hätkähdyttävä, Aro sanoi puheenvuorossaan.

– Alueelliset erot valtavan suuria. Tämä tulee johtamaan yhä enemmän alueiden väliseen kilpailuun osaavasta työvoimasta.

Syntyvyyden laskun vuoksi jo kolme vuotta väestön lisäys perustunut maahanmuuttoon, mikä on täysin uusi tilanne historiassa, Aro muistuttaa.

– Koko ajan on oltava fiksumpia kuin muut, jotta kurotaan kiinni demografista kuilua suhteessa kilpailijoihin.

Itse asiassa paikkojen välinen kilpailu on ollut jo käynnissä aika kauan, arvioi Iisalmen elinkeinojohtaja Terho Savolainen omassa puheenvuorossaan.

– Puhutaan jopa paikkojen sodasta, jossa paikkojen edistäminen tai uudelleenrakentaminen on oleellinen osa menestymisen politiikkaa.

Savolaisen mukaan työvoiman liikkumisessa paikan valinnan ratkaisee usein tunnepohjainen kosketuspinta paikkaan

– Halutaan kokea ainutlaatuista tunnetta, kun valitaan asuinpaikkaa tai työssäkäyntipaikkaa.

Iisalmessa tämä tiedetään. Ylä-Savossa on useita isoja nimiä, joilla osaajien houkuttelemisessa voi onnistua: Olvi, Ponsse ja Genelec esimerkiksi.

Taustalla on määrätietoinen työ alueen houkuttelevuuden kohottamiseksi. #ByIisalmi-markkinointihankkeessa on mukana 25 yritystä, Iisalmen kaupunki ja oppilaitoksia.

– Kaupunginvaltuusto on luvannut 200 000 euroa vuodessa lisää markkinointiin. Se on edelleen strateginen kärkihanke, Savolainen kehuu.

Timo Aro puolestaan kehuu Iisalmen otetta.

-Unohtuu, kuinka pienestä alueesta on kysymys, kun teot ovat niin isoja.

Katso Timo Aron ja Terho Savolaisen haastattelu Kunta.tv:stä (klikkaa kuvaa):

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*