Tutkimus: Kuntajohtajat arvioivat monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen pääosin positiivisiksi tai neutraaleiksi
Monipaikkaisuutta edistävän etätyön etuihin voi joku laskea sen, että ehtii viettää enemmän aikaa lemmikkinsä kanssa. (Kuva: Pixabay)
Monipaikkaisuuteen ei vaikutusarviointiin perustuvassa tutkimuksessa havaittu liittyvän merkittäviä kuntatalousvaikutuksia.
Monipaikkaisuuden vaikutukset jäivät vähäisiksi kuntien tilinpäätösaineistossa, mutta myös palvelutuotannon nettokustannuksissa. Näin todetaan 20. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan loppuraportissa.
Lisäksi valtiovarainministeriön tiedotteessa kerrotaan, että kuntajohtajat arvioivat itse monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen pääosin positiivisiksi tai neutraaleiksi. Kuntajohtajat eivät yhdistäneet kuntien taloushaasteita monipaikkaisuuteen.
Menot ja tulot samaa suuruusluokkaa
Tutkimuksen perusteella monipaikkaisuus ei näytä Suomessa rasittavan kuntataloutta merkittävästi.
Työhön ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen tunnistettiin tutkimuksessa heikommin. Tämä johtunee ainakin osin siitä, että näistä seuraava monipaikkaisuuden volyymi on merkittävästi vapaa-ajan monipaikkaisuutta pienempää, VM:n tiedotteessa arvioidaan.
Vapaa-ajan monipaikkaisuus lisää jonkin verran kuntien toimintamenoja, jolloin monipaikkaisille kunnille jää menoista enemmän katettavaa verotuloilla ja valtionosuuksilla.
Vastaavasti tulopuolella vapaa-ajan monipaikkaiset kunnat saavat verrokkikuntia enemmän erityisesti verotuloja, joten monipaikkaisuuden kokonaisvaikutus kuntataloudessa jää vähäiseksi.
– Monipaikkaisuuden suorien kuntatalousvaikutusten vähäisyyden vuoksi ei ole perusteita tehdä merkittäviä muutoksia kuntien rahoitukseen ja valtionosuusjärjestelmään, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtonen sanoo VM:n tiedotteessa.
Tämän totesivat myös hankkeessa haastellut kunnanjohtajat, sillä he toivoivat, että kuntien valtionosuusjärjestelmää ei monimutkaistettaisi nykyisestä.
Nykyistä järjestelmää pidettiin myös oikeudenmukaisena eikä monipaikkaisuuden kustannuksia koettu niin suurina, että järjestelmää tulisi tämän takia uudistaa.
Tätä tukivat myös tutkimustulokset, sillä monipaikkaisuudesta syntyvät kustannukset arvioitiin vähäisiksi.
Ne myös pääsääntöisesti kompensoituvat kunnille kiinteistöverotuksessa, joka on vapaa-ajan asuntovaltaisissa kunnissa merkittävä tulonlähde.
Ajallisesti vaihtelevia tarpeita
Suurten järjestelmämuutoksien, kuten esimerkiksi kaksoiskuntalaisuuden, sijaan keskustelua tulisikin siirtää enemmän siihen, miten kunnissa voidaan sovittaa yhteen monipaikkaisten ja paikallisten asukkaiden ajallisesti vaihtelevia tarpeita.
Lisäksi VM:n tiedotteen mukaan tutkimuksessa nousi esille esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin riittämättömyys monipaikkaisissa kunnissa, sillä erityisesti vapaa-ajan monipaikkaisuus suuntautuu kuntiin, joiden digitaalinen infrastruktuuri on haavoittuvaa.
Tämän seurauksena vapaa-ajan monipaikkaisten kuntien matkaviestinverkot ruuhkautuvat erityisesti kesäisin.
Toisaalta tutkimuksessa tunnistettiin, että monipaikkaisuudella on positiivisia vaikutuksia infrastruktuuriin, kuten tiestön kunnossapitoon. Se myös nostaa asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen hintoja.
Itä-Suomen yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimushankkeessa monipaikkaisuutta tarkasteltiin erilaisten tilastoaineistojen avulla muodostetuilla monipaikkaisuuden kuntaluokilla, jotka tunnistivat erikseen vapaa-aikaan, työhön ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden kunnissa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
