Työllisyyskokeilun asiantuntijat: TEMin ja ministeri Lindströmin väitteet kokeilun vaatimista panostuksista eivät pidä paikkaansa
Arkistokuva: VNK/Sakari Piippo
Työministeri Jari Lindströmin mukaan työllisyyskokeiluissa on saatu tuloksia, mutta niihin on vaadittu isoja panostuksia. Kokeilujen asiantuntijat ovat eri mieltä.
Kiiteltyjä tuloksia aikaansaanut Tampereen seudun alueellinen työllisyyskokeilu ei ole vaatinut sellaisia rahallisia panostuksia, joihin työ- ja elinkeinoministeriöstä on viitattu, kokeilun johdosta kerrotaan.
Työministeri Jari Lindström, sin., antoi viime viikolla ymmärtää niin blogissaan kuin Ylen haastattelussa, että yksi syy kokeiluista saaduille hyville tuloksille on Tampereen kaupungin 10 miljoonan euron investointi.
– Hyviä tuloksia siis, mutta myös isoja satsauksia, Lindström kirjoitti blogissaan.
TEM puolestaan julkaisi perjantaina uutisen ”kokeilujen faktasta ja fiktiosta”, jossa se viittasi viime viikon uutisessaan Tampereen kaupungin 10 miljoonan euron investointiin, joka osaltaan on vauhdittanut hyviin tuloksiin työllisyyskokeilussa pääsemistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntapohjaisten kokeilujen kokemuksia ja levittämistä Kuntaliiton ja TEMin yhteishankkeessa koordinoivan Mikko Kesän mielestä väite osoittaa, että kuntien logiikkaa panostaa työllisyyden hoitoon ei nyt ymmärretä oikein.
– Kyseessä ei ole suinkaan lisäraha kokeiluun vaan olemassa olevien panostusten uudelleen kohdentamista. Kunnat satsaavat työllisyyden hoitoon koko ajan, mutta kokeiluissa tätä on voitu tehdä fiksummin ja yhdessä TE-hallinnon kanssa.
Kesä näkee hyvät tulokset pikemminkin seurauksena kuntien parantuneista mahdollisuuksista osallistua työllisyyden hoitoon.
20 000 asiakasta 4 000:n hinnalla
Käytännössä Tampere on palvellut 20 000 asiakasta samalla rahalla, jolla se muuten olisi palvellut 4 000 asiakasta, tiivistää Pirkanmaan alueellisen kokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari.
Aiemmin Tampereen työllisyyspalvelut on ollut rakennettu palvelemaan 4 000 asiakasta. Kokeilun vuoksi työllisyyspalveluja vahvistettiin henkilöstölisäyksillä ja ostopalveluilla vastaamaan 16 000 asiakkaan tarpeisiin, Saari kertoo.
Hänen mukaansa julkisuudessa käytetty viittaus 10 miljoonan euron lisäpanostukseen ei pidä paikkaansa.
– Lisäpanostus ei ole ollut mediassa esiintyvä 10 miljoonaa euroa, vaan vuodelle 2018 kokonaisuudessaan 5 miljoonaa euroa. Kun tästä ennustetaan palautuvan säästyvien kulujen vuoksi 4,4 miljoonaa euroa, Tampereen kaupunki on kokeilussa tarjonnut asiakkaille työllistymistä edistävää palvelua, passiivisen työttömyysetuuden sijaan, nyt jo noin 20 000 asiakkaalle lähes samalla rahalla, jolla ennen palveltiin vain 4 000 asiakasta. Monia uusia palveluja on myös kokeiltu ja otettu käyttöön, Saari kertoo.
Valtiolta henkilöstöä kunnille – ja 26 000 asiakasta
Kokeilussa TE-hallinnosta siirtyi kuntien palvelukseen 80 henkilötyövuoden verran henkilöstöä.
Ministeri Lindström viittasi mm. tähän seikkana, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle keskustelussa ja joka osaltaan osoittaa, että itse asiassa kokeilun tuloksiin on päästy valtion tuella.
Regina Saari puolestaan muistuttaa, että TE-hallinnon virkailijoiden mukana tuli 26 000 TE-hallinnon asiakasta, joiden työvoimapalvelut on hoidettu kunnissa.
– Tähän toimintaan rahoitus on annettu Pirkanmaalle valtion talousarviossa ja se olisi tullut Pirkanmaalle ilman kokeiluakin, Saari sanoo.
Hän muistuttaa, että kokeilun tarkoituksena ei ole, että kunnat hoitavat valtion rahoitusvastuulla olevat palvelut.
– Ilman kuntien lisäpanostusta kokeilun kohderyhmän asiakkaille palvelua tuottaisivat nuo TE-hallinnon 80 henkilötyövuotta. Kuntien oman panostuksen lisääminen valtion toiminnan rinnalle, oman roolin mukaisiin tehtäviin, yhdistää verorahojen tuloksellisen käytön, Saari kuvailee.
– Kokeilussa palveluja hankitaan mm. yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Valtion kokeiluun suuntaamat perinteiset TE-palvelut hankkii ELY-keskus valtion normaalin talousarvion antamissa puitteissa.
Lupaavia tuloksia
Elokuussa 2017 alkaneiden kokeilujen on osoitettu parantavan lähipalvelun ja kasvokkain annettavan palvelun saatavuutta kokeilukunnissa. Lisäksi ne työttömät, jotka ovat kokonaan tai osittain luopuneet työnhausta, on tavoitettu paremmin.
Siinä missä aktivointipalveluissa olevien määrä on kasvanut noin 5 prosenttiyksikköä kokeilujen alusta niissä kunnissa, jotka eivät ole kokeiluissa mukana, kokeilukunnissa näiden asiakkaiden määrä on kasvanut noin 15 prosenttiyksikköä.
Lisäksi kokeilualueilla ovat Mikko Kesän koostamien tilastojen mukaan laaja rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alentuneet muuta maata alemmas.
Tilastokoosteiden lähteenä ovat olleet TEMin omat tilastot.
Kesä on myös koostanut Kelan tilastoista kokeilujen säästövaikutuksia. Työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö koko maan laskennalliseen kehitysuraan nähden on ollut 2,4 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen valtion kokonaiskustannusten säästö puolestaan on 8,2 miljoonaa.
Temppulogiaa.