Työttömien huomiointi sote- ja maakuntauudistuksessa herättää huolta
Suurten kaupunkien työvoimatilanne on suuri haaste koko maan talouskasvulle. TYP-johtajien mielestä maakuntauudistus unohtaa pitkäaikaistyöttömät. (Kuva: Ville Miettinen)
Maakuntauudistus voi pirstaloida pitkäaikaistyöttömien palvelutarjontaa entisestään, pelkäävät työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtajat ympäri maan.
TYP-johtajien mukaan maakuntamallin löyhä yhteistyövelvoite ei takaa riittäviä palveluja henkilökohtaista tukea ja palvelujen yhteensovittamista tarvitseville työttömille.
Hallitus haluaa kasvupalvelu-uudistuksellaan yhdistää julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksella on tarkoitus edistää osuvampaa työnvälitystä ja yritysten kasvua tukevia palveluita.
Kasvupalvelulakiluonnos on paraikaa lausuntokierroksella. TYP-johtajien mukaan luonnoksessa on unohdettu täysin pitkäaikaistyöttömät.
”Myöskään sote -ratkaisu ei vastaa pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseen”, TYP-johtajat kritisoivat kannanotossa, joka jätettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille, ps., maaliskuun lopussa.
”Pitkäaikaistyöttömien joukko tulee olemaan myös jatkossa suuri. Toimivia työmarkkinoita pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin ei ole olemassa, eivätkä asiakkaan itseohjautuvuuteen ja aktiivisuuteen pohjautuvat palvelut tavoita tähän ryhmään kuuluvia. Myöskään markkinaehtoiset toimijat eivät näyttäisi olevan kiinnostuneita tästä ryhmästä, eritoten mikäli hankinnat ovat tulosperusteisia”, kannanotossa sanotaan.
Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kiinnittää asiaan huomiota Turun Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
”Jos tulevilla maakunnilla ei ole kannustinta satsata työttömien palveluun, kasvaa riski, että maakuntauudistus johtaa lopulta aktiivisen työvoimapolitiikan alasajoon”, Kaukoranta kirjoittaa.
Kaukoranta epäilee, että kun maakunnille annettava työvoima- ja yrityspalvelujen raha ei ole korvamerkittyä vaan osa yleiskatteellista momenttia, maakunnilla on houkutus käyttää raha ennemmin esimerkiksi terveyspalveluihin kuin työllisyyspalveluihin.
”Aktiivisen työvoimapolitiikan perusteluna on työllisyyden kohentaminen, mutta ilman vastuuta sosiaaliturvan rahoituksesta tai verotusoikeutta maakunnan ei tarvitse kiinnostua työllisyydestä”, Kaukoranta kirjoittaa.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki käsitteli työllisyyden hoidon haasteita jokin aika sitten blogissaan. Hetemäki muistutti, että 2000-luvulla (2000–2016) työllisyysaste on laskenut vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näillä alueilla asuu 45 prosenttia maan väestöstä. Ja näillä alueilla on myös äänekkäästi vaadittu lisää valtuuksia työllisyyden hoitoon.
”Neljän suurimman kaupunkiseudun työttömyyden nousun osuus koko maan 2010-luvun työttömyyden noususta on ollut 63 prosenttia. Suurten kaupunkien työmarkkinoiden ongelmat näyttävät heijastuneen myös talouskasvuun”, Hetemäki kirjoitti.
Hetemäen mukaan on olemassa riski, että talouskasvu tukahtuu työvoiman saatavuusongelmiin, jos työmarkkinat eivät toimi paremmin.
Lue lisää:
Ilkka Kaukorannan mielipidekirjoitus TS:ssa
Martti Hetemäki: Suurten kaupunkiseutujen työmarkkinoiden heikko toiminta jarruttaa talouskasvua
