Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi – "Harmaan talouden ilmiöt monimutkaistuvat koko ajan"
Etenkin taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta sanoo. Ilmiö vaikuttaa myös kuntien toimintakykyyn. (Kuva: Pixabay)
Harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät yhä useammin ilmiöön, jossa työnantajat naamioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi.
Ilmiö on yleinen erityisesti rakennus- ja siivousalalla. Viranomaisten havaintojen mukaan työnantajat hämärtävät aikaisempaa useammin työ- ja toimeksiantosuhteen välistä rajaa ja siirtävät velvollisuuksiaan työntekijöille.
Verohallinto tiedottaa lisäksi, että viranomaiset joutuvat usein tekemään rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden viime vuonna tekemässä valvonnassa niin sanottuja kevytyrittäjiä tavattiin 71 tarkastuksella yli 400 henkilöä.
Myös muut viranomaiset, esimerkiksi ELY-keskus, ovat havainneet valvonnassa työsuhteita, jotka on yritetty naamioida yrittäjyydeksi, Verohalllinto tiedottaa.
Kevytyrittäjä tarkoittaa itsensä työllistävää henkilöä, joka laskuttaa työnsä verkossa toimivien laskutuspalveluiden kautta ilman omaa yritystä.
Puutteita erityisesti palkkauksessa
Verohallinnon mukaan osa työnantajista käyttää oleskelulupajärjestelmää väärin. Työntekijöille saatetaan hakea maahan tullessa työntekijän oleskelulupaa, mutta käytännössä työntekijä laitetaan nopeasti työskentelemään yrittäjänä tai kevytyrittäjänä, ja mahdollinen työsuhde jää joko hyvin lyhyeksi tai ei toteudu ollenkaan.
Hyvin usein työnantajat eivät työsuhteessakaan noudata sen vähimmäisehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla.
Työsuojeluviranomainen havaitsi tarkastuksissaan puutteita erityisesti palkkauksessa. Suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamiseen. Verottaja kertoo, että eniten puutteita oli rakennus- ja ravintola-aloilla. Rakennusalalla puutteita oli lähes 60 prosentissa tarkastuksista, majoitus- ja ravitsemusalalla palkkauksen puutteita havaittiin yli 54 prosentissa tarkastuksista.
Satojen miljoonien menetykset vuosittain
Talousrikokset ja harmaa talous tuottavat yhteiskunnalle merkittäviä vahinkoja. Viime vuonna poliisin päättämistä rikosasioista kertyi rikosvahinkoa lähes 200 miljoonaa euroa.
Verohallinto tiedottaa myös löytäneen harmaan talouden valvonnassaan yhteensä 235 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja.
Tullin tekemän talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 18 miljoonaa euroa, ja verotarkastuksissa määrättiin yli 4 miljoonan euron jälkikannot.
Kyse ei ole pelkästään rahasta
Parhaillaan on käynnissä kahdeksas harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma.
Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta sanoo, että toimenpideohjelman hankkeilla on kehitetty moniviranomaisyhteistyötä ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.
Tämä työ edesauttaa Marttisen mukaan harmaan talouden toiminnan paljastumista, auttaa puuttumaan väärinkäytöksiin ja siten ehkäisee yhteiskunnan menetyksiä.
– Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yhteiskunnan varojen turvaaminen on erityisen tärkeää. Kun torjumme harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, edistämme yhteisten rahojen tehokkaampaa käyttöä, Marttinen sanoo Verohallinnon tiedotteessa.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta. Yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä hyötyy koko yhteiskunta, hän jatkaa.
Nykyinen toimenpideohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Marttinen toivoo, että uusi hallitus jatkaisi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa.
– Harmaan talouden ilmiöt monimutkaistuvat koko ajan, ja etenkin taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat.
– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma antaa mahdollisuudet viranomaisten tiiviille yhteistyölle ja auttaa vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, Janne Marttinen sanoo.
Lue myös:
