Kuva: Kunta.tv
Talouden ohella tulevaisuuden kuntaa haastaa muun muassa se, miten kuntalaisen ääni pääsee kuulumaan kunnan kehittämisessä, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoi.

Valtiovarainministeriö aikoo käynnistää esiselvityksen siitä, millainen voisi olla kuntien valtionosuusjärjestelmä 2030-luvulle saakka.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., kertoi asiasta Kuntamarkkinoilla torstaina kuntapättäjien tulevia haasteita käsitelleessä paneelikeskustelussa.

Eduskunnan käsittelyssä on valtionosuuslaki, jonka on tarkoitus turvata kuntien valtinosuusjärjestelmä maakuntauudistuksen voimaanastumiseen asti.

Uudella selvityksellä halutaan katsoa vuosikymmen tästä edemmäs.

– Järjestelmä tarvitsee uudistamista pidemmällä tähtäimellä, minkälaisena se toimii ensi vuosikymmenen lopulla ja 2030-luvulle tultaessa. Sen takia ministeriössä on arvioitu, että olisi hyvä jo tällä vaalikaudella laittaa esiselvitystä liikkeelle, Vehviläinen sanoi Kunta.tv:n haastattelussa.

Vehviläisen mukaan ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus saada jonkinlaisia suuntaviivoja siitä, millaisesta pohjalta uutta vos-järjestelmää aletaan kehittää.

Puheenvuorossaan paneelikeskustelua ennen Vehviläinen nosti vakaan kuntatalouden yhdeksi suureksi teemaksi tulevaisuuden kunnan haasteissa.

– Vos-järjestelmää pitää pohtia uuden kunnan olosuhteisiin nähden, Vehviläinen sanoi.

Paneelikeskustelussa puheenvuoron pitänyt finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä arvioi, että sote- ja maakuntauudistus helpottaa kuntatalouden tilannetta, mutta väestökehitys tulee luomaan yhä kasvavan haasteen.

– Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja syrjäseutu menettää väestöä. Tämä vaikuttaa kunnan investointipaineisiin. Kuntien haasteet ovat ihan erilaisia, ja kuntatalouden erilaistuminen haastaa valtionosuusjärjestelmän, Rantanen sanoi.

Katso Anu Vehviläisen haastattelu Kunta.tv:stä

Juttua muokattu klo 9.50: lisätty Tanja Rantasen osuus

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Totta. Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, syrjäisyyslisän ollessa 140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.

  2. Nyt eletään keskittymisen vuosikymmeniä… mutta 2020 viestinnän ja informaation vuosikymmen hajauttaa ihmiset elämään nopeaa logistiikaa ja helppoa paikasta toiseen siirtymisen mahdollisuutta käyttäen elämään kolme päivää työssä ja kaksi päivää etätyössä viikonlopun vapaa-ajan saattamana muualla kuin ahtaassa kaupungissa.
    Liike- ja ravintopalvelut tilataan verkosta ja varasto+logistiikan keskukset toimittavat tavaran tilaajalle vuorokaudessa. SO palvelut hoidetaan verkossa ja TE palvelut lähimmässä terveys- ja toimintakyvyn keskuksessa. Uudenlainen vapaa-ajan vietto ja sosiaalinen kommunikointi tulee yhteisöllisyyden uudeksi alustaksi. Ihmiset katsovat suuria produktioita kyläpubin suurelta screeniltä..

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*