Veroprosentti nousee 98 kunnassa tänä vuonna.

Vuoden vaihteessa astui voimaan kolme kuntaliitosta, kun Maaninka yhdistyi Kuopioon, Lavia Poriin ja Tarvasjoki Lietoon.

Lue lisää: Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla (valtiovarainministeriö)

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan 1.1.2015. Uudistuksen tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää ja parantaa sen kannustavuutta. Laskentakriteerejä vähennetään, ja niistä poistetaan päällekkäisyyttä.

Vastaisuudessakin valtionosuudet määräytyvät ennen kaikkea kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Peruspalvelujen valtionosuus on noin 8,5 mrd. euroa vuonna 2015. Valtionosuusprosentti on 25,44.

Lue lisää: Tuoreet tiedot valtionosuuksista vuodelle 2015 (kunnat.net)

Vuodenvaihteen muutoksia valtiovarainministeriön hallinnonalalla (valtiovarainministeriö)

Kolmannes kunnista korotti veroja

Yhteensä 98 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttiaan tälle vuodelle. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tänä vuonna 19,84.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousi 2 930 eurosta 2 970 euroon, ja vähennyksen poistumaprosentti aleni 19 prosentista 18 prosenttiin.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,37:stä 1,39:ään ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin.

Lue lisää: Veronkorotuskierre jatkuu – kolmannes kunnista nostaa veroja (kunnat.net)

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2015 (kunnat.net)

Vuodenvaihteen muutoksia valtiovarainministeriön hallinnonalalla (valtiovarainministeriö)

Kuntien työmarkkinatukivastuu laajenee

Vuodenvaihteen jälkeen valtio rahoittaa työmarkkinatuen ja siihen kuuluvan lapsikorotuksen 300 päivään asti aiemman 500:n sijaan. 1.1.2015 lähtien kunnat rahoittavat puolet 300–999 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta. 1 000. päivästä alkaen kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin.

Aktiivitoimenpiteiden ajalta valtio rahoittaa työmarkkinatuen kokonaan, kuten tähänkin asti.

Lainmuutos kasvattaa kuntien maksamaa summaa arviolta 60 prosentilla.

Lue lisää: Kuntien työmarkkinatukivastuu laajenee (Kela)

Lapsilisäleikkaus vaikuttaa toimeentulotukeen

Lapsilisien määrä aleni vuoden alussa 8,1 prosentilla. Toimeentulotukea saaville perheille leikkaus korottaa vastaavasti toimeentulotukea, sillä lapsilisä otetaan huomioon siihen vaikuttavana tulona.

Lue lisää: Lapsilisien määrät alenevat 8,1 prosentilla (sosiaali- ja terveysministeriö)

Ammattikorkeakoululaki muuttuu, rahoitus kokonaan valtion vastuulle

Uusi ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 1.1.2015. Nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan, ja ammattikorkeakouluista tulee osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä.

Valtioneuvosto on myöntänyt ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, jotka nekin tulivat voimaan vuoden 2015 alusta. Toimilupauudistus on osa hallitusohjelmaan sisältyvää ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskevaa uudistusta.

Samalla ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyi kokonaan valtion vastuulle. Rahoituksen siirto toteutetaan kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti siten, että kunnat vastaavat jatkossa aiempaa suuremmasta osuudesta toisen asteen koulutuksen ja peruspalvelujen rahoituksessa.

Lue lisää: Uusi ammattikorkeakoululaki voimaan 1.1.2015 (kunnat.net)

Ammattikorkeakouluille myönnettiin uudet toimiluvat (valtioneuvosto)

Esiopetus velvoittavaksi

Esiopetus muuttui velvoittavaksi vuoden 2015 alusta. Lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Lakia sovelletaan elokuun alusta 2015 lukien.

Lue lisää: OKM:n hallinnonala valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä (opetus- ja kulttuuriministeriö)

Yksityis- ja valtionkoulujen oppilaat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttui vuoden 2015 alusta. Yksityisissä ja valtion kouluissa perusopetuksessa olevat oppilaat pääsevät kunnan järjestämien psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Näin kaikki oppilaat tulevat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta.

Lue lisää: Yksityis- ja valtionkoulujen oppilaat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin (opetus- ja kulttuuriministeriö)

Laajakaistahankkeiden valtion tuki jatkuu

Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeita tuetaan vuoden 2015 alusta lähtien valtion varoin myös niissä kunnissa, joiden hankkeita on aiemmin tuettu EU:n maaseuturahastosta. Tuen myöntää vastaisuudessa Viestintävirasto. Rahoitusta voi saada sellaisiin hankkeisiin, joille ei ole myönnetty tukea EU:n maaseuturahastosta.

Kuntien maksuosuuteen ei ole tulossa muutoksia, vaan se on sama kuin EU:n maaseuturahaston kautta tuetuissa laajakaistahankkeissa (21,78 %).

Lue lisää: Laajakaistahankkeiden valtion tuki jatkuu (valtioneuvosto)

Sähköisen viestinnän lainsäädäntö uudistuu

Vuoden alussa voimaan tuli uusi sähköistä viestintää sääntelevä laki. Sen on tarkoitus varmistaa, että Suomessa on toimintavarmat viestintäverkot ja valtakunnallisesti tarjolla laadukkaita ja kohtuuhintaisia sähköisen viestinnän peruspalveluja. Laki pyrkii on parantamaan yksilöiden kuluttajansuojaa ja viestinnän tietoturvaa.

Lue lisää: Sähköisen viestinnän uudistettu lainsäädäntö voimaan vuoden alussa (liikenne- ja viestintäministeriö)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kuntaliiton verkkosivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*