Uusia kriisikuntia, lisää velkaa ja veronkorotuksia – VM:n ennuste on Kuntaliiton mielestä liian synkkä
Kuva: Ville Miettinen
Valtiovarainministeriö arvioi, että kuntien investointipäätöksiin on luvassa viivästymisiä.
Valtiovarainministeriön juuri julkaisema Kuntatalousohjelma vuosille 2021–2024 on synkkiä sanoja täynnä ennustaessaan nopeaa velkamäärän kasvua ja reippaita veronkorotuspaineita.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, että ohjelmassa on paljon tietoa valtion toimenpiteistä, hallituksen valmistelussa olevista asioista sekä kattavasti tietoa kuntataloudesta.
– Se kuitenkin antaa liian synkän kuvan. Kuntatalousohjelman kehitysarvio kuvaa parhaiten tilannetta, jossa talouden hyväksi ei ponnisteltaisi. Kunnat kuitenkin sopeuttavat talouttaan kaiken aikaa. Lisäksi koronaepidemia on tiennyt poikkeusoloja kaikille ja tehnyt ennustamisesta hyvin vaikeaa.
Hän huomauttaa, että kuntatalouden kehitysarviossa ei ole huomioitu hallituksen kehysriihen miljardin tukipakettia ollenkaan. Se ei ole ennusteissa mitenkään mukana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelman yhteydessä, että kuntatalouteen kohdennetaan tänä vuonna vähintään miljardin euron suuruinen kuntatalouden tukipaketti.
Valtiovarainministeriön tiedotteessa huomautetaan, että tukipaketin toimenpiteet eivät ole vielä riittävän tarkentuneita, joten niitä ei ole otettu huomioon kuntatalouden kehitysarviossa tai kuntakohtaisissa painelaskelmissa.
Punakallio myöntää, että julkistalouden kannalta on toki sama, onko miljardi valtion vai kuntien hallussa. Mutta kuntatalouden tarkastellussa sillä on iso merkitys.
Ongelmia pienillä ja investoivilla kunnilla
Ohjelmassa huomautetaan, että heikkenevä toiminnan ja investointien rahavirta näkyy kuntien lainakannan kehityksessä sekä laskennallisessa veroprosentin korotuspaineessa.
2019–2024 kuntien lainakanta asukasta kohden laskettuna kasvaa ohjelman arvion mukaan yhteensä noin 60 prosenttia. Suurin veronkorotuspaine kohdistuu alle 5 000 asukkaan kuntiin.
Rahoituksen tasa-painon arvioidaan vaihtelevan kuntakokoryhmittäin merkittävästi. Toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kuluvana vuonna koko maan tasolla huomattavasti, mutta erityisesti tämän arvioidaan näkyvän yli 100 000 asukkaan sekä alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Punakallio huomauttaa, että pieniä kuntia vaivaa heikko verokertymä kroonisesti. Niiden väestö on usein ikääntynyttä. Monella suurella kunnalla puolestaan on ollut päällä kova investointitahti, eivätkä kaikki muuttajat välttämättä ole kaikkein hyvätuloisimpia.
– Valtionosuudet ovat nyt poikkeusaikana kasvussa, mutta niiden rinnalla kuntien on kyettävä pitämään yllä hyvää verotulopohjaa.
Mutta kun valtio toisella kädellä antaa, toisella se ottaa. Pieniä leikkauksia valtionosuuksiin on nimittäin tulossa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että hoivamitoitusta pyritään rahoittamaan ”digitalisaatiosta saatavilla säästöillä ja hankintojen tehostamisella”.
Viivästyviä investointipäätöksiä
Kaiken kaikkiaan kuntatalouden toimintamenojen kasvu hidastuu ohjelman arvion mukaan 2,4 prosenttiin 2021, kun koronapandemian hoitoon vaadittavat lisäpanostukset poistuvat.
Vuosina 2022–2024 toimintamenot kasvavat keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. Toimintamenoja kasvattavat palvelutarpeen kasvu, kun väestö ikääntyy, sekä kuntien laajenevat tehtävät.
Ohjelma mainitsee, että kuntatalouden investoinnit ovat historialliseen kehitykseen verrattuna varsin korkealla tasolla. Lopulliset investointipäätökset voivat viivästyä, sillä investointien priorisointitarve korostuu entisestään.
Ohjelmassa sanotaan, että hallitus on varautunut tukemaan kuntataloutta koronavirustilanteen aiheuttaman menojen kasvun tai verotulojen äkillisen heikkenemisen tilanteessa.
2–5 uutta kriisikuntaa
Ohjelma korostaa, että kuntatalouden kehitys on ollut heikkoa ja näkymät vaikeat jo useamman vuoden. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2019 tilinpäätösarviotietojen perusteella kuntatalous heikkeni viime vuonna melko voimakkaasti.
Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvoi 2019 selvästi: niitä oli 56, kun vuotta aiemmin niitä oli 43 ja tätä edellisenä 4.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn eli kriisikunta-menettelyyn tulevista kunnista ei tässä vaiheessa ohjelmassa tehdä tarkkaa arviota.
Ohjelma kuitenkin arvioi, että arviointimenettelyyn olisi tulossa 2–5 uutta kuntaa.
Ohjelman mukaan on selvää, että kuntataloudelle asetettu menorajoite ylittyy. Hallituksen asettama menorajoite tarkoittaa sitä, että kuntatalouden toimenpiteet saavat lisätä vuonna 2023 kuntatalouden toimintamenoja korkeintaan 520 miljoonaa euroa.
Kuntatalousohjelman mukaan keskeistä on, että voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus.
Ohjelma mainitsee lisäksi, että menorajoitteen ylittyminen ei heikennä kuntatalouden rahoitusasemaa, kun valtio kantaa uusien tai laajentuvien tehtävien ja velvoitteiden täyden rahoitusvastuun valtionosuuksissa.
Pitäisin ylioptimistisena arviota, että kuntatalouden toimintamenojen kasvu hidastuisi Kuntatalousohjelman arvion mukaan 2,4 prosenttiin 2021, kun koronapandemian hoitoon vaadittavat lisäpanostukset poistuvat. Vuonna 2019 kuntien toimintakate heikkeni 4,1 prosenttia ja kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 4,6 prosenttia. Ei ole mitään syitä uskoa menojen kasvun putoavan 2,4 prosenttiin, vaikka kuinka niin toivoisi.
Vaikka hallituksen tukipaketti otetaan huomioon, kunnat ovat historiallisen suurten vaikeusten edessä. Kuluvasta vuodesta on tulossa kuntatalouden katastrofi ja synkät vuodet jatkuvat lähivuodet. Kuntien talous ei kestä edes nykyisten palvelujen rahoitusta saati tulossa olevia uusia palveluja, joiden kustannusvaikutus ja niihin osoitettu rahoitus on jälleen arvioitu liian pieniksi.
Toivottavasti eduskunnassa valiokunnat tekevät kuntien tehtäviä (ja kustannuksia) lisäävien lakiesitysten yhtä tarkkaa työtä kuin perustuslakivaliokunta, eivätkä niele alimitoitettuja laskelmia, eikä perusteluja uudistusten rahoittamista hankintasäästöillä puhumattakaan ”digitaalisaation täysimääräisenä hyödyntömisellä”. – Tuttu konsultti sanoi vuosikymmeniä sitten, että materiaalitoiminnoista löydetään aina kymmenen vuoden välein miljardin suuruinen ”säästöpotentiaali”.