Uusikaupunki ui vastavirtaan
Uusikaupunki ui vastavirtaan. Työpaikat lisääntyvät ja kaupungin muuttotappion arvioidaan pysähtyvän. 400 vuotta on takana ja lisää hyviä vuosia edessä. Kuntalehti onnittelee tasavuosiaan juhlivaa kaupunkia.
Viisaasti teki Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf, kun vuonna 1617 päätti Uudenkaupungin perustamisesta. Jos kaupunkia ei olisi tuolloin perustettu, niin missä lieneekään Mersuja nykyään rakentelisivat.
Autoteollisuuden positiiviset uutiset ovat pitäneet tänään 400 vuotta juhlivaa kaupunkia esillä, mutta kaupungin kannalta ne suurimmat ratkaisut tehtiin jo satoja vuosia sitten.
– Alun perin kuningas suunnitteli perustavansa kaupungin 8 kilometriä sisämaahan päin. Paikalliset ihmiset kuitenkin ymmärsivät, että oikea paikka on meren äärellä. Satama onkin ollut kaupungille aina valtavan tärkeä, kaupunginjohtaja Atso Vainio arvioi juhlapäivän aamuna.
Kun kaupunki sijaitsee kauniilla paikalla meren äärellä, niin ulkoisesti puitteet ovat kunnossa juhlien viettämisen suhteen. Miten on asioiden laita muutoin?
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kaupungin talous on saatu oikaistua kuntoon ja meillä on taseessa kertynyttä ylijäämää kahdeksan miljoonaa euroa puskurina. Se onkin kyllä tarpeen, sillä isoja investointeja on tulossa. Valtuusto päätti vastikään kouluverkon uusimisesta uudisrakentamisratkaisun pohjalta, Vainio kertoo.
Nuoret karkaavat
Pelkkää auringonpaistetta ei ole länsirannikollakaan ole, vaikka autotehdas rekrytoi uutta väkeä tuhatmäärin ja odotettavissa on kaupungin väkiluvun laskun kääntyminen nousuun. Huolta kannetaan seutukaupunkien kohtalosta tulevaisuuden Suomessa.
– Tässä on kyse siitä, kuinka laajasti Suomi halutaan pitää asuttuna. Uusikaupunki, sen asukkaat ja yritykset tarvitsevat toimivat liikenneyhteydet. Turku-Uusikaupunki-junaradan sähköistäminen, kunnossa pidetty tieverkko ja sataman kehittäminen ovat elintärkeitä asioita.
Terveen väestörakenteen osalta haasteena on nuorten muutto opiskelupaikkojen perässä suurempiin kaupunkeihin.
– Meillä on täällä aktiivinen toisen asteen ammatillinen koulutus, mutta ei enää ammattikorkeakoulua, yliopistotason koulutuksesta puhumattakaan. Nuoret lähtevät muualle opiskelemaan ja jäävät sinne. Jonkin mielestä tämä voi olla ok vaihtoehto, mutta jos halutaan pitää seutukaupungit elinvoimaisena, on koulutusta hajautettava. Toki se keskitettynä on halvempaa järjestää, mutta hajauttaminen on myös elinvoimainvestointi, kaupunginjohtaja Atso Vainio pohtii.
Timo Aron tutkimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä puoli miljoonaa suomalaista muuttaa pääkaupunkiseudulle. Tämä tietää kylmää kyytiä Uudenkaupungin kaltaisille seutukaupungeille. Lappua ei kuitenkaan olla luukulle laittamassa, vaan tulevaisuuteen uskotaan ja hommia paiskitaan.
– Valtaisat tuulet puhaltavat ja vastavirtaan uiminen vaatii valtavia onnistumisia kaupungin elinkeinoelämältä, Vainio painottaa.
