Uusimaa rankattiin EU:n innovatiivisimmaksi alueeksi – haasteena tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi
Kuva: Ville Miettinen
Menestys EU:n koordinoimassa rankkauksessa vahvistaa Helsingin asemaa Euroopan innovatiivisimpien kaupunkiseutujen joukossa ja tuo esiin vahvuuksiamme erityisesti koulutukseen ja yhteistyöhön perustuvan innovaatiotoiminnan paikkana, arvioi tutkija Anu Henriksson.
Uusimaa nousi Euroopan unionin kärkeen tuoreessa eurooppalaisten maiden ja alueiden innovaatioympäristöjen toimintakykyä vertailevassa julkaisussa. Tulos on mittaushistorian paras Uudenmaan alueelle, jonka viimevuotinen sijoitus oli viides. Uudenmaan perässä EU-alueista toisena oli Tukholman lääni ja kolmantena Hovedstadenin alue Tanskasta. Koko Euroopan innovatiivisin alue oli Zürich.
RIS-vertailussa alueiden innovatiivisuutta tarkastellaan yhteensä neljään teemaan jaettujen 18 eri indikaattorin avulla. Uudenmaan vahvuuksiksi vertailussa katsottiin muun muassa tuotemerkki- ja patenttihakemusten suuri määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen, tietointensiivisten alojen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, elinikäiseen oppimiseen osallistuneiden määrä, väestön korkea koulutustaso sekä pienten ja keskisuurten yritysten innovatiivisuus.
– Uusimaa on esimerkiksi elinikäisessä oppimisessa EU:n ykkönen 2018 lukujen mukaan. Tätä mitataan kyselyllä, jossa 25-64-vuotiailta kysytään ovatko he osallistuneet koulutukseen tai valmennukseen viimeisten neljän kuukauden aikana. Käytännössä tätä arvostetaan maailmalla korkealle: suomalaiset kykenevät uudistamaan osaamistaan, tutkija Anu Henriksson Helsingin kaupungin tutkimusyksiköstä sanoo.
Patentit lisääntyivät, yhteistyö kasvoi
Uudellamaalla patentti- ja tuotemerkkihakemusten määrä on kasvanut huomattavasti verrattuna esimerkiksi muiden Pohjoismaiden pääkaupunkiseutuihin. Suomessa ja Uudellamaalla innovaatiotoiminta on aikaisemmin keskittynyt suuriin yrityksiin, nyt näyttää siltä, että pienet ja keskisuuret yritysten tuotekehittäminen ja innovointi on kasvanut jopa suuremmaksi kuin muissa Pohjoismaissa, Henriksson arvioi.
– Erittäin positiivista kasvua näkyy myös pienten ja keskisuurien yritysten välisessä yhteistyössä, mikä on tärkeää Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Yritysten välisen yhteistyön merkitys yrityksille on näkynyt myös muissa vertailuissa, joissa on muun muassa käynyt ilmi, että se on tekijä joka erottaa Helsingin startup-kentän muiden kaupunkien vastaavista.
Helsingin asema vahvistuu
Suomen EU-komissaari Jyrki Katainen nosti Uudenmaan rankkauksen innovaatioalueena esiin puheenvuorossaan EU:n alueiden komitean täysistunnossa keskiviikkona Brysselissä.
– Innovaatiot syntyvät alueilla. Kaupunkien ja alueiden välinen kilpailu on tärkeää, koska ilman kilpailua ei synny kehitystä ja innovaatioita, Katainen sanoi.
Alueiden ja kaupunkien väliset vertailut ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä, vaikkakin aika haastavia toteuttaa monien eri syiden vuoksi, muistuttaa Anu Henriksson.
– On hienoa, että Helsinki on saavuttanut ykkössijan juuri tässä Euroopan unionin koordinoimassa ja siksi laadultaan keskimäärin paremmassa julkaisussa. Se vahvistaa Helsingin asemaa Euroopan innovatiivisimpien kaupunkiseutujen joukossa ja tuo esiin vahvuuksiamme erityisesti koulutukseen ja yhteistyöhön perustuvan innovaatiotoiminnan paikkana.
Henriksson pitää innovaatiorankingissa yllättävänä sitä, että niin moni indikaattori osoittaa oikeaan suuntaan, monissa käänne on ollut merkittävä.
– Minua yllätti patentti- ja tuotemerkkihakemusten määrän vahva kasvu sekä pienten ja keskisuurten yritysten voimakkaasti kasvanut yhteistyö. Yhteistyön taso on selvästi muita Pohjoismaitakin korkeampi.
Helsinki, tai Suomi, ei ole määrällisesti suurimpien innovaatiokeskusten luokkaa, jos katsotaan vaikkapa markkinoiden kokoa, yritysten määrää, kansainvälisten osaajien tai pääkonttoreiden määrää.
– Tämän rankingin tulosten perusteella Helsinki voi mielestäni korostaa sopivan pienen koon tuomaa yhteistyön vaivattomuutta sekä toisaalta sitä kestävyyttä, mitä suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulutettujen työntekijöiden uudistumiskyky tuovat innovaatiotoimintaan
Niukka rahoitus syö pohjaa innovoinnilta ja tutkimukselta
Rankinginlukujen viesti on toisaalta myös se, että tutkimus- ja kehittämistoimintamenojen alhainen taso ns. kilpailijamaihin verrattuna on jo monien vuosien ajan syönyt pohjaa innovaatiotoiminnalta ja tutkimukselta.
– Suomen tulisi pyrkiä saavuttamaan edes pohjoismainen taso, Anu Henriksson sanoo
– Kuinka Helsingin ja Uudenmaan pääsisi jälleen samalle tasolle esimerkiksi yritysten määrässä kuin muut pohjoismaiset pääkaupunkialueet? Kymmenen vuotta sitten kaupungit olivat tasaväkisempiä. Helsinki ja Suomi ovat päässeet jaloilleen taantuman jälkeen huomattavasti hitaammin kuin muut.
Anu Henriksson muistuttaa, että rankingin taustalla olevien lukujen tulkinnassa on ymmärrettävä, etteivät tulokset perustu vuoden 2019 tietoihin.
– Tuoreimmat kyselyaineistoihin perustuvat luvut ovat viime vuodelta, mutta esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitustiedot jopa vuodelta 2015. Tulokset ovat siten näin tutkijan näkökulmasta suuntaa antavia ja tarkempia lukuja voidaan saada käyttämällä suoraan tilastoaineistoja, joita esimerkiksi Eurostat tarjoaa.
Hyvä artikkeli! Olisiko vielä linkkiä kyseiseen tutkimukseen?