Väki lisääntyi mutta syntyvyys painui ennätysmäisen alas Helsingissä

Helsingissä asui 643 272 asukasta vuodenvaihteessa 2017-18. Asukasmäärä kasvoi 8 091 hengellä, ja koko Helsingin seudun väestö kasvoi vuonna 2017 noin 18 500 hengellä, kun Suomen väestönkasvu jäi vajaaseen 9 900 henkeen.

Koko maan väkiluvun kasvu keskittyikin Helsingin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen väestömäärä väheni siis viime vuonna noin 8 600 hengellä.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta.

Julkaisun mukaan Helsingissä syntyi 6 566 lasta vuonna 2017. Määrä on pienempi kuin useina viime vuosina. Pääkaupungissa kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pieneni 1,24 lapsesta 1,18 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut tätä alhaisempaa 1970-luvun alkuvuosina sekä 1930-luvun loppupuolella. Luku on 0,31 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla.

Syntyvyyden aletessa Helsingin väkiluku on samaan aikaan kasvanut. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen eli luonnollisen väestönkasvun lisäksi Helsingin väkilukua kasvatti muuttoliike. Helsinki saikin muuttovoittoa yhteensä 7 118 henkeä, mikä on huomattavasti muutamaa edellistä vuotta enemmän.

Väestönkasvu selittyy myös pääkaupungin nuorella ikärakenteella. Helsingissä korostuu muuta maata selvemmin 20-30-vuotiaiden osuus kaupunkilaisista Helsingissä on myös maan suurin osuus 30-40-vuotiaista asukkaista.

Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (alle 15-vuotiaiden) ja vanhuseläkeikäisten (65 vuotta täyttäneiden) määrä suhteessa työikäiseen väestöön on Helsingissä huomattavasti muuta maata edullisempi. Huoltosuhde oli Helsingissä pitkään alle 40 eli sataa työikäistä kohti oli sen verran lapsia ja eläkeikäisiä, mutta 2010-luvun aikana luku on kuitenkin noussut vähitellen 45:een. Koko maan osalta huoltosuhde vuonna 2017 oli 60.