Kuntien työntekijöistä kolmannes eläköityy lähimmän 10 vuoden aikana.

Kuntarekryn nettisivuilla käy melkoinen kuhina lähivuosina. Kevan tuoreen ennusteen joka kolmas kunta-alan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun ennusteen mukaan eläköityjiä on lähes 180 000, niin kaikki virkoja ja tehtäviä ei voida täyttämättä jättää.

Maakunnittain katsottuna eläköityminen on pienintä seuraavan 10 vuoden aikana Ahvenanmaalla (28,8 %) ja Uudellamaalla (30,3), suurinta puolestaan Lapissa (38,8) ja Kainuussa (38,1 %).

Erityisesti pienissä kunnissa eläköityminen on hurjaa. Mitä pienempi kunta on kyseessä, sitä suurempi osuus työntekijöistä arviolta jää seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juurikaan vaihtele kuntakoon mukaan.

Halsua on vielä onnistunut

Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalla Halsualla on hieman yli 1000 asukasta. Siellä 10 vuoden ennusteen mukaan kunnan työntekijöistä eläkkeelle jää yli 54 prosenttia väestä ja seuraavan viiden vuoden aikana 30,6 prosenttia. Kunnanjohtaja Jari Penttilän mukaan tähän saakka on kunnan töihin tekijöitä löytynyt.

-Sitä mukaa haetaan uusia tilalle, kun vanhoja jää eläkkeelle. Maanantaina meillä loppuu haku toimistosihteerin toimeen ja siihen on tullut nyt jo 7 hakemusta. Saa nyt nähdä, miten sitten käy, kun käynnistämme rekrytoinnin rakennustarkastajan ja teknisen johtajan virkaan. Naapurikuntien kokemusten perusteella tekniselle puolelle on ollut vähemmän hakijoita, Penttilä kertoo.

Osaltaan Halsuan tilannetta helpottaa se, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ole ollut kunnan omissa näpeissä enää toistakymmeneen vuoteen.

-Minun käsityksen mukaan sielläkin on hyvin riittänyt esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lääkäriähän Halsualle ei ole saatu 25 vuoteen ja tiukkaa se tuntuu olevan Kokkolassakin. Lääkäripula on ihan todellinen asia, Jari Penttilä korostaa.

Ammattiryhmissä isoja eroja

Kevan eläke-ennusteen mukaan eri ammattiryhmien välillä on isoja eroja eläköitymisessä. Suurimmat ammattiryhmät tuottavat suurimman määrän eläkeläisiä. Kymmenen vuoden aikana arvioidaan eläkkeelle siirtyvän noin 19 000 lähihoitajaa, 14 000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä 13 000 sairaanhoitajaa.

Vanhuuseläkkeelle jäädään suhteellisesti eniten työuran loppupuolelle sijoittuvissa tehtävissä, kuten opetusalan johtajien, lastenhoidon johtajien, ylilääkärien ja osastonhoitajien ammattiryhmissä. Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden arvioidaan olevan kaikkein suurinta työn- ja askartelunohjaajilla, maatalouslomittajilla, sosiaalialan hoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla.

Osatyökyvyttömyyseläkkeitä suhteellisesti eniten arvioidaan sosiaalialan hoitajille, kätilöille ja hammashoitajille. Pienimpien työkyvyttömyyseläkealkavuuksien ammattiryhmiä taas ovat peruskoulun ja lukion opettajat sekä luokanopettajat ja lastentarhanopettajat, johtaja-ammatit ja palomiehet.

-Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nykyhetkellä tuhansissa työntekijöissä, eikä tilanne tule helpottumaan nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden pohjalta. Alueelliset erot eläköitymisessä ovat suuria. Tilanne on erityisesti hoiva-alalla todella huolestuttava, toteaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kietäväinen pitää välttämättömänä koulutuspaikkojen uudelleenarviointia, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työkyvyttömyyksien parempaa ennaltaehkäisyä sekä eläkkeellä olevien työelämään osallistumiseen kannustamista.

 

Aiheesta enemmän Kevan sivuilla

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*