Valtaosa kunnista tyrmää verokaton täysin
Verokattoa vastustavat erityisesti keskisuuret ja suuret kaupungit.
Valtaosa kunnista tyrmää määräajaksi esitetyn verokaton, jolloin kunnat eivät voisi vapaasti muuttaa veroprosenttiaan. Tämä selviää Kuntalehden ja Kommuntorgetin hankkimasta sote- ja maakuntalakipaketin lausuntojen yhteenvedosta.
Voimaanpanolain 41. pykälässä säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 – 2021. Lausunnonantajilta kysyttiin, pitävätkö ne ”veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi”.
Kunnista 53 prosenttia ei hyväksy ollenkaan verokattoa, 35 prosenttia ei hyväksy pääosin. Siis lähes 90 prosenttia kunnista suhtautuu esitykseen kielteisesti.
Yli 50 000 asukkaan kunnat ovat kaikkein kriittisimpiä. Niistä ehdottoman kielteisesti verokattoon suhtautuu 70 prosenttia vastaajista. Pääosin kielteisiä niistä oli 25 prosenttia.
Kuntien lausunnoissa verokaton pelätään vaikuttavan lainan hintaan sekä lisäävän velkaantumista.
Lakiesityksiä
vielä odotellaan
Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulut ovat eri yhteyksissä lykkääntyneet. Marraskuun alkupuolella päättyneen lausuntokierroksen analysointi on vielä kesken.
Hallituksen esityksen eduskunnalle on ollut määrä valmistua vielä joulukuussa.
Valinnanvapausesityksen piti lähteä lausuntokierrokselle marraskuussa, mutta myöhemmin esityksen luvattiin valmistuvan marras-joulukuun vaihteessa.
Lisää aiheesta torstaina ilmestyvässä Kuntalehdessä.
Poimintoja kuntien vastausosuuksista lakiesitysten kysymyksiin:
Vähälle huomiolle on jäänyt nykyisen maan hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen könttäsummainen verokatto.
Suomen kutien asukkaat ovat oman kuntansa lähipalvelujen sekä alueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksajia.
Kuinka moni on valmis hyväksymään kuntaansa kohdistuvan, Suomen kuntien asukkaitten keskinäisessä vertailussa, eriarvoistavan sosiaali- ja terveyspalvelujen verokaton?
Hallitus hylkäsi pääkaupunkiseudun erillisratkaisun sote-palvelujen järjestämisessä sillä perusteella, että perustuslain mukaan kuntia tulee kohdella yhdenveroisesti. Tämän kanssa ei mitenkään sovi yhteen, että eri kunnilta siirtyisi maakunnille korvauksetta varallisuutta aivan erilaisia määriä (myös kiinteistöjä, jos ne ovat laissa tarkoitettuja osakeyhtiöitä).
Perustuslain näkökulmasta ei myöskään ole löydettävissä edellytyksiä rajoittaa yleensäkään kuntaveroprosentteja, saati sitten alentaa niitä enemmän kuin mitä yksittäinen kunta säästää sote-ym. tehtävien siirtyessä pois.
Ajatuskin jo tälle mallille päästetyn talouden johtaisi oikeisiin siivouksiin kunnissa. täällä pannaan rahoja sellaiseen mistä ei suurin osa politiikkoja ole juurikaan perillä. Esim kuntien tekniset puolet ovat aivan mahdottoman tehottomia laitoksia, myös tarjouskilpailuttamisella pelataan politiikkaa. Kuin. Pidetään yllä kuntataloutta. Tätä voisi pitää lahjontana , jopa törkeänä, ei muuta kun kunnat vastaamaan oikeasti talouksistaan, tai kunnat nippuun. Minulla on kyseilystä sellainen käsitys että jos kunnanhallitus ei osannut antaa kantaansa , ei sitä kyllä ollut mitään mieltä valtuustoltakaan tulla kyselemään .Jos te luette suojatyöpaikkaansa pelkäävän kunnan johdon tuovan asiaan valaistuksen , ei se ainakaan yritteliään väen näkemys ole. sinne päinkään Joten jälleen olette vetämässä maata syvempään ojaan.