Kuntien koronatuet painottuvat vuonna 2021 valtionavustuksiin.

Kunnat ovat saamassa ensi vuonna valtiolta noin 2,46 miljardia euroa koronaviruksen aiheuttamien kulujen paikkaamiseen. Valtaosa tuista maksetaan tällä kertaa valtionosuuksien sijaan valtionavustuksina.

Vuonna 2020 kuntien koronatuet maksettiin valtionosuuksina, jotka ovat kunnille yleiskatteista, verotuloon verrattavaa tuloa. Kunnat saavat käyttää sen vapaasti peruspalvelujensa rahoittamiseen eikä sen käytöstä raportoida. 

Koronatukien myöntäminen valtionavustuksina tietää kunnille töitä, sillä avustuksia on haettava. Valtionavustukset ovat tiettyyn kustannukseen, hakumenettelyyn tai hankkeeseen sidottua, korvamerkittyä valtion rahoitusta. Niiden käyttöä raportoidaan ja valvotaan. 

Ensi vuoden talousarvioesityksessä ehdotetusta summasta noin 1,66 miljardia on tarkoitettu suoraan koronavirustilanteeseen liittyvien kustannusten korvaamiseen. Se koostuu valtionavustuksista ja jaetaan todennäköisesti toteutuneiden todellisten kustannusten perusteella. 

Loppu muodostuu peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksestä ja yhteisöveron jako-osuuden korotuksesta. 

Tukea testaukseen ja jäljitykseen

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantasen mukaan koronatuki jaetaan ensi vuonna avustuksena, koska suurimman osan tuista muodostavat koronatestauksen ja tartuntaketjujen jäljittämisen kustannusten korvaukset. 

– Näitä kustannuksia on perusteltua korvata valtionavustuksena, jotta valtion tuki kohdentuu täsmällisesti oikeaan kohteeseen. 

Nyt valtionavustuksen jakoperusteiden valmisteluun ja hakuprosessiin on myös riittävästi aikaa, kun valmistelu on alkanut jo tänä syksynä.

Valtion avustusprosessi on hidas: tänä vuonna sairaanhoitopiirit saivat koronatukea valtionavustuksena. Siihen varattiin määräraha neljännessä lisätalousarviossa, josta eduskunta päätti heinäkuun alussa. Sen jälkeen valmisteltiin valtioneuvoston asetus, käynnistettiin haku, käsiteltiin hakemukset ja tiistaina 24. marraskuuta valtiovarainministeriö julkisti tiedotteen päätöksistä. Avustukset maksetaan sairaanhoitopiireille joulukuussa.  

Valtionosuudet ratkaisu kiireellisessä tilanteessa

Vuonna 2020 koronakriisi vaikutti kuntien talouteen äkillisesti ja voimakkaasti. Verotulot heikkenivät, kuntien oli tehtävä varautumistoimia ja järjestettävä etäopetusta.

– Keväällä kriisin alkaessa äkillisesti haluttiin käyttää olemassa olevia välineitä tuen myöntämiseen, jotta tuki saadaan nopeasti liikkeelle, ja siksi tukikeinoiksi valikoituivat pääasiassa valtionosuudet ja yhteisöveron jako-osuuden korottaminen, Rantanen sanoo. 

Tukien jakamisessa valtionosuuksina oli se etu, että lainsäädännön muuttaminen niiden osalta oli nopeaa ja muutokset saatiin nopeasti maksatukseen. Toisaalta kuntakentältä tuli kritiikkiä siitä, ettei valtionosuuksina jaettava tuki ei kohdistu täsmällisesti syntyneiden kustannusten mukaisesti, vaan jotkut kunnat ovat saattaneet saada liikaa tukea.

Valtionosuusjärjestelmässä määräytymisperusteina käytetään tilastoista saatavaa tietoa, joten järjestelmällä ei pystytä huomioimaan yksittäisen kunnan poikkeuksellisia olosuhteita.

Kaikkiaan kunnat saavat vuosina 2020–2021 reilun 5 miljardin euron edestä tukia.

Avatar
Milka Valtanen
milka.valtanen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*