Valtionosuuksien määräytyminen tulevina vuosina on haastava ”sillisalaatti”– kustannustensiirtoon vaikuttanut sote-kustannusten tarkasteluaika saa edelleen kritiikkiä kunnilta
Valtionosuusleikkausten pelätään vaikuttavan dramaattisesti kuntien mahdollisuuksiin toteuttaa rahassa mitattuna tärkeintä tehtäväänsä eli sivistyspalveluja. Lappeenrannassa investointisuunnitelmat lasten ja nuorten palveluihin voivat joutua uuteen syyniin. Kuva Tuusulan monitoimikoulukeskus Monista. Kuva: Liisa Takala
-Tässä on eteenpäin katsottuna vähän sortteerattavaa, totesi valtiovarainministeriön osastopäällikkö Jani Pitkäniemi kunnille keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa valtionosuusasioista.
Pitkäniemi viittasi tuleviin muutoksiin, kuten TE-uudistukseen, jotka vaikuttavat – mahdollisesti myös positiivisesti – kuntien valtionosuuksien määrään. Hän kommentoi Haminan kaupungin talousjohtajan Olli Vilenin toivetta siitä, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa huomioitaisiin eräisiin kuntiin erittäin kovaa iskenyt vuosien 2021-22 sote-kustannusten kasvu.
Valtionosuusuudistuksesta ja kuntien muusta rahoitusjärjestelmän uudistuksesta on uumoiltu haastavaa. Se on helppo päätellä myös erilaisista tekijöistä ja vaikuttimista, jotka nykyjärjestelmän mukaan tulevina vuosina vaikuttavat – uusimpana vuosille 2025-27 jaksotettu vuoden 2024 valtionosuuden lisäleikkaus.
-Siellä on hyvinvointialueuudistuksen siirtokustannusten vaikutus, muutosrajoittimen vaikutus, siirtymätasaus, vuoden 2023 siirtyvien kustannusten alkuperäinen takautuva kertakorvaus, päivitetty siirtymäkustannusten pysyvä vaikutus, jaksotuksen jälkeen vielä vuoden 2023 ekstraloppupiiska. Sen jälkeen on vuoden 2024 kertakorvaus joka on jaksotettu vuosille 2025-2027 ja sen vuoden 2025 päälle tulee TE-uudistuksen vaikutus ja TE-uudistuksen siirymätasauksen vaikutus, luettelee Lappeenrannan talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Alkaa olla sellainen sillisalaatti, aika vaikea on saati ymmärtää ja vielä selittää esimerkiksi luottamushenkilöille, että mistä valtionosuus koostuu. Pikkasen hankalaksi alkaa mennä.
Siirtolaskelmien tarkasteluikkunalle sapiskaa
Kuntien sote-kustannusten merkitys vuosina 2021-2022 on olennainen siirtolaskelmissa. Vuonna 2022 kustannukset olivat lopulta merkittävästi ennakoitua suuremmat, ja tämä kasvu on VM:n mukaan merkittävämpi tekijä siirtolaskelmien ja valtionosuuden vähennystarpeen muutoksen taustalla, kuin esimerkiksi tuoreimman yllätyksen aiheuttaneet verotustietojen muutokset – jotka puolestaan olivat yllättävyydessään harvinaisen raju isku.
Siirtolaskelmissa on käytetty vuosien 2021-22 sote-kustannuksia määrittävänä tekijänä, mikä on herättänyt kunnissa voimakasta kritiikkiä.
Haminan Olli Vilen sanoi ymmärtävänsä sinänsä muutokset ennusteissa mutta olevansa edelleen harmissaan siitä, miten epätasa-arvoisesti sote-rahoituslaki kohtelee kuntia, jotka olivat perustaneet vapaaehtoisen kuntayhtymän tai pitäneet sote-järjestämisvastuun itsellään.
Haminan ensi vuoden talousarvio on 5,7 miljoonaa euroa miinuksella. Kaupungin valtionosuudet tänä vuonna ovat miinuksella 5,5 miljoonaa ja ensi vuonna 3 miljoonaa. Tuorein lisäleikkaus merkitsisi vielä 1,5 miljoonan lisälovea valtionosuuksiin. Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu totesikin alkuviikosta Kuntalehdelle, ettei järjestelmässä ole mitään järkeä.
Hamina oli mukana vuonna 2019 perustetussa Kymenlaakson sote-kuntayhtymässä Kymsotessa.
Kuntayhtymän perustamissopimuksen mukaan sote-menot saivat kasvaa 2019-2020 ainoastaan palkankorotusten ja lakisääteisten sivukulujen verran. Perälauta perussopimuksesta poistui vuodelle 2021, mikä merkitsi Vilenin mukaan valtavaa kustannuspainetta vuosille 2021-22 – jotka ovat siis tarkasteluajankohta sote-siirtolaskelmien määräytymisessä.
– Onnettoman lyhyt tarkasteluajankohta, Vilen totesi.
– Lisäksi kannustimet menojen kasvulle kuntayhtymän rahoituksen turvamaiseksi, tulevan hyvinvointialueen rahoituksen turvaamiseksi ja toisaalta kuntien talouden kannalta oli täysin päinvastaiset.
Lisäksi Haminalle lankesi sote-uudistuksen myötä palkkaharmonisointikustannuksia 20 miljoonan euron edestä viime vuoden alusta alkaen.
– Tämä johtaa siihen, että Kymenlaakso on totaalisen heikoilla ja selvästi heikoimmassa asemassa tässä uudistuksessa, valtionosuudet ja leikkaukset sen kertovat, ja ylipäätään kunnat joissa oli perustettu kuntayhtymämalli.
Olisiko kikkailulta voitu välttyä?
Myös Jari Iskanius kritisoi sote-siirtolaskelmissa käytettävää kustannusten tarkasteluajankohtaa.
Hänen mukaansa tuoreen sotkun juurisyy on siinä, että sote-kustannuksissa ei ollut mitään perälautaa 2021-2022.
– Kustannukset saivat kasvaa niin paljon kuin sielu sietää.
– En syytä sotea, mutta ennakoitavuuden kannalta olisi ollut tehtävissä, että olisi otettu mukaan vuosien 2018-19 kustannukset. Kun hyvinvointialueindeksi on laissa kirjoitettu, kustannusten olisi voinut antaa kasvaa siirtymävaiheeseen, niin nyt ei olisi tällaista jälkikäteen veivaamista.
Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen olisi ulottanut tarkastelujakson vielä pitemmälle taaksepäin.
-Kaikilta kikkailulta olisi vältytty, jos VM olisi kuunnellut kuntia, kun sote-lainsäädännöstä pyydettiin lausuntoja. Kunnat lausuivat, että 2 viimeistä vuotta sotekustannuksista on väärä peruste. Perusteena olisi pitänyt olla vähintään 5 vuotta ja vuosi 2022 olisi pitänyt jättää kokonaan pois laskennasta. Näin saatu kuntakohtainen suhdeluku olisi ollut järkevämpi, mutta järkeä ei kuultu, koska ideologia ajoi edelle, Tuononen kommentoi tiedotustilaisuuden teams-keskustelussa.
Valtionosuusvähennys voi vaikuttaa investointeihin
Lappeenrannassa VM:n viikonlopun valtionosuusyllätys tuli kesken talousarviokäsittelyn.
Lappeenrannan kaupunginhallitus käsitteli talousarvioesitystä maanantaina. Sitä ennen oli kaupunginjohtajan mediabrunssilla esitelty esitystä perjantaina. Väliin tuli siis yllättävä tieto valtionosuuksien lisäleikkauksista.
Ensi maanantaina on kaupunginhallituksen toinen käsittely.
-Nyt pitää loppuviikko pähkäillä, mitkä luvut millekin vuodelle valtionosuuden osalta laittaa, Jari Iskanius sanoo.
Tuleville vuosille jaksotettu vuoden 2024 vos-vähennys ei Iskaniuksen mukaan suoraan aiheuta paniikkireaktiota.
-Ainut mikä siinä on, meidän investointiohjelma tulee entistä isompaan merkitykseen.
-Pystytäänkö kaikkia investointeja tekemään tulevina vuosina, mitä tarjolla on. Jos emme leikkaa menoja, velkamäärä tulee kasvamaan tuon verran enemmän.
Lappeenrannan investointisuunnitelmissa investoinnit painottuvat lasten ja nuorten palveluihin.
-Pitkällä tähtäimellä vuosikatetasolla ehkä juuri ja juuri tavoitetasolla pysytän, jos ei muita yllätyksiä tule. Mutta kaikki spekulatiivinen hyvä siitä yläpuolelta poistui tämän myötä, Iskanius sanoo.
Iskanius kiitteli ministeriötä nopeasta toiminnasta ratkaisujen etsimisessä äkilliseen uuteen kuntatalouden kriisiin. Mutta hän myös ihmettelee, miten ministeriö näyttää tulleen yllätetyksi laskelmissa.
-Näin ison uudistuksen lähtökohtana pitäisi olla, että kunnat voivat luottaa, että valmistelijoille ei tulisi yllätyksenä näin isot muutokset tässä vaiheessa. Kuntien pitäisi voida luottaa, että laskelmat on koeponnistettu useiden vuosien aikana, että tällaista yllätystä ei olisi tullut.
-Toivon, että tästä ei tule pysyvämpää luottamusvajetta siihen, että valtionosuudet voi heilahtaa suuntaan tai toiseen jälkikäteen yllättäen.
