Kuva: Ville Miettinen
"Mahdetaanko ministeriössä ymmärtää, miten merkittävästi esi- ja perusopetus ovat kärsineet valtionosuuksien pienenemisestä", Kuntaliiton Sanna Lehtonen pohtii.

Peruspalvelujen valtionosuudet pienenevät, ja kunnissa tehdään kipeitä päätöksiä. Vieremällä, Rantasalmella ja Raahessa säästökohteita on etsitty vimmaisesti, mutta sopeuttamista riittää edelleen.

Vieremä on kärjessä, kun listataan kuntia, joissa valtionosuuksien pieneneminen vaikuttaa eniten.

– Kunnan talousarvioseminaari on tulossa, mutta nyt ei ole yhtään kiva lähteä taloutta suunnittelemaan, huokaa Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen.

Vieremällä 1,3 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa asukasta kohti laskettuna 357 euroa aiempaa vähemmän.

– Summa on meille iso. Taloutta pitää sopeuttaa, ja ensi vuoden talousarvio on mietittävä todella tarkasti, jotta pääsisimme nollatulokselle.

Suomalainen kertoo, että kunnan palvelut pyritään säilyttämään entisellään. Kunnassa ei haluta lähteä näpertelemään esimerkiksi kirjaston aukioloaikoja supistamalla.

– Meillä on vahvaa yritystoimintaa ja maataloutta. Veroennusteen mukaan tulot ovat lisääntymässä, mikä kompensoi jonkin verran tilannetta. Muutoin toimintaa on yritettävä sopeuttaa.

Suomalaista harmittaa, että Vieremää tunnutaan rankaisevan aktiivisuudesta. Kunta on kehittänyt ja tukenut elinkeinotoimintaa esimerkiksi kumppanuusyrityskylään investoimalla. Kun yrityksiä on saatu tuettua vauhtiin, kiitoksena tulevat valtionosuuden leikkaukset.

– On väärin rangaista aktiivisuudesta. Tilanne on hankala sikälikin, että verotulojen kehitys voi muuttua nopeasti, eikä valtionosuusjärjestelmä ehdi reagoida tilanteeseen. Nyt ei auta muu kuin mennä eteenpäin ja sopeutua realiteetteihin, Suominen toteaa.

Rantasalmen VOS-pudotus miljoonan luokkaa

Toisaalta hän ymmärtää, että menestyviä kuntia tuetaan valtion osalta vähemmän. Mutta muutokset valtionosuuksiin pitäisi tehdä hänen mielestään maltillisemmin ja pitemmällä aikavälillä.

Vastaavanlaisissa tunnelmissa eletään Rantasalmella, jossa niin ikään valtionosuudet ovat vähenemässä noin miljoonalla eurolla.

– Tilanne on hankala, ja olen huolissani. Olemme tehneet paljon talouden tervehdyttämiseksi jo tähän mennessä. Kaiken lisäksi meillä on samaan aikaan korjausvelkaa, investointeja ja alaskirjauksia, sanoo kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää.

Kunnan taloutta on tähän mennessä korjattu isoilla rakenteellisilla muutoksilla. Näistä yksi oli soten ulkoistus, mikä on tuntuvasti korjannut taloutta.

Tervehdyttämisohjelmaan kuului pitkä lista leikkauksia, mutta talous saatiin sen avulla kuntoon. Uutta listaa ei ole tehty, ja Järvenpää sanookin ihmettelevänsä, mistä enää voidaan leikata.

– Seuraan nyt maakuntauudistuksen tuloa ja sen vaikutuksia kokonaistalouteen. Epävarmuustekijöitä on nyt niin paljon, ettei pidemmälle tulevaisuutta voi hirmu tarkkaan ennakoida.

Perusrahoitus rapautuu

Hankala tilanne on tuttu monelle muullekin kunnalle. Mitä valtionosuuksille on tapahtunut?

Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti – siis osuus, jolla valtio osallistuu kuntapalvelujen rahoitukseen – oli noin 34 prosenttia. Tänä vuonna se on noin 25 prosenttia. Toisin sanoen vajaassa kymmenessä vuodessa pudotusta on lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen ovat seuranneet huolestuneina, kuinka kuntien rahoituspohja käy yhä epävakaammaksi. Samalla kun kuntien valtionosuuksia on leikattu, valtionosuutta erityisesti opetustoimessa on muutettu erillisiksi hanke- ja muiksi avustuksiksi, jotka käytännössä tietävät lisää hallinnollisia velvoitteita. Eikä niiden jatkuvuudesta ole varmuutta.

Kuntiin ollaan tuomassa kannustinmallia, joka Punakallion ja Lehtosen mielestä on kiertoilmaisu lisäsäästöihin patistamiselle. Euroja malli ei tuo lisää.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi keväällä kuntatalouden tarkastuskertomuksessaan, että kannustimien luominen valtionosuusjärjestelmän sisään voi heikentää kokonaisuuden toimivuutta ja kohdistua kuntiin epätarkoituksenmukaisesti.

Punakallio ja Lehtonen arvostelevat myös tapaa nähdä kunnat könttänä, kun maassa on tosi elämässä yhtä monta totuutta kuin kuntaakin. Pienelle kunnalle miljoonan pudotus on iso isku.

– Olisi tärkeää nähdä, kuinka eri tavoin leikkaukset kohdistuvat eri kuntiin, Punakallio huomauttaa.

On kuntia, joissa valtionosuudet kattavat yli puolet kunnan kokonaistuloista. Vuonna 2016 tällaisia kuntia olivat Ranua, Pudasjärvi, Kärsämäki, Hyrynsalmi, Rääkkylä, Isojoki, Siikainen, Kivijärvi ja Salla.

Isompia luokkakokoja

Mihin kunnissa nyt sitten varaudutaan? Tampere on ilmoittanut julkisuudessa, että valtionosuuksien ja kunnallisverojen vähenemisen takia useita taksoja korotetaan ja palveluja heikennetään. Luokkakoot ja päiväkotiryhmät kasvavat, ja puistojen hoidosta tingitään.

Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala sanoo, että kaupunki on joutunut muiden kuntien ja kaupunkien tavoin tasapainottamaan talouttaan tuntuvasti kahdeksan viime vuotta eli siitä lähtien, kun valtionosuudet alkoivat vähentyä.

– Ennusteen mukaan tuoreimmat vähennykset ovat 700 000 euroa, minkä pystymme kompensoimaan ensi vuoden talousarviossa ilman erityisiä toimenpiteitä.

Raahe varautuu selvitykseen

Raahessa on väsytty etsimään vuosi toisensa jälkeen leikkauskohteita. Kaupungissa varaudutaan tekemään niin kutsuttu optimiorganisaatioselvitys, jonka tarkoituksena on päästä parantamaan toiminnan vaikuttavuutta ja kannattavuutta vuodesta 2020 alkaen.

Kaupungin selvityksessä organisaatiota peilataan muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin ja selvitetään, missä kohtaa Raahessa on poikkeamia. Kun ne saadaan selville, päästään katsomaan, käytetäänkö resursseja tarkoituksenmukaisesti.

– Todennäköisyys poikkeamien löytymiselle on suuri, mutten tässä vaiheessa ryhdy veikkaamaan, missä ne ovat.

Nurkkala sanoo, että tarkoituksena on samalla taata henkilöstölle työrauha viime vuosien säästöjen jälkeen.

– Jatkuvat säästöpuheet syövät motivaatiota ja työviihtyvyyttä. Tarkastelun painopiste onkin Raahessa syytä siirtää kasvun kautta haettavaan toimintojen rahoittamiseen, Nurkkala sanoo.

Hän on hyvillään siitä, että kaupungin tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat. Viiden seuraavan vuoden aikana työpaikkojen määrän ennustetaan lisääntyvän Raahessa yhteensä noin tuhannella, kun muun muassa kultakaivos ja perusteollisuus palkkaavat lisää väkeä.

Tehtäviä lisää

Kuntatalouden kokonaiskuva ei näytä Kuntaliiton asiantuntijoiden mielestä niin valoisalta kuin mitä valtiovarainministeriö on talousarvioissaan antanut ymmärtää.

– Työllisyys on parantunut, mutta velkaannumme edelleen. Reaalimaailman kuntatalous ei ole ruusuinen, Punakallio sanoo.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan hallituksen kuntasopeutustoimet ovat jääneet murto-osaan tavoitteista. Esimerkiksi työajanpidennys ei ole tuonut säästöjä lainkaan. Kyselyn mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta on tulossa tänä vuonna arviolta noin 24 miljoonan lisälasku kunnille.

Kuntien tehtävien määrä on kasvanut, ja kunnat ovat niitä myös itse haalineet lisää. Lehtonen näyttää pitkää listaa 2009–2019 lakimuutoksista, jotka ovat lisänneet ja lisäämässä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Joukossa ovat muun muassa vammais- ja vanhuspalvelut, omaishoidon tukipalvelut ja omaishoidon kehittäminen, lastensuojelun kehittäminen sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Erikoissairaanhoitoa kunnat eivät voi lopettaa, mutta joutuvatko ne nyt supistamaan esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminnasta? Tai jostakin kulttuuri- tai liikuntaohjelmasta?

Ymmärretäänkö ministeriöissä tilanne?

Lehtonen näyttää kokoamaansa graafia, johon on koottu valtionosuuksien kohdentuminen ja niiden supistuminen. Tolpat ovat lyhentynet vuosi vuodelta. Opetuksen ja kulttuurin kohtaa tarkastellessaan Lehtonen kysyy, mahdetaanko ministeriössä ymmärtää, miten merkittävästi esi- ja perusopetus ovat kärsineet.

Tilanne on vaikeutunut vuoden 2010 valtionosuuksien yhdistämisen jälkeen – ja sitten vielä ihmetellään Pisa-tulosten heikentymistä.

– Juhlapuheissa sen sijaan muistetaan mainita valtiolta tulevat muutaman miljoonan avustukset ja hankehumpat, Lehtonen sanoo.

Punakallio ja Lehtonen eivät kiistä, etteikö esimerkiksi liikkuva koulu olisi mielenkiintoinen kokeilu, mutta ennen kokeiluja pitäisi varmistaa riittävä perustehtävin valtionrahoituksen taso.

Arvokeskustelu tarpeen ennen vaaleja

Sanna Lehtonen huomauttaa, että valtionosuuksiin tiivistyy myös kesällä ryöpsähtänyt keskustelu koko maan pitämisestä asuttuna.

Lehtonen toivoo, että poliitikot ottaisivat asiaan kantaa: Halutaanko ihmisillä säilyttää vapaa oikeus valita asuinpaikkansa? Onko kaikilla yhtäläinen oikeus palveluihin asuinpaikastaan riippumatta? Tuleeko kunnilla olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen kohtuullisin veroin ja maksuin? Miten asiakasmaksut kokonaisuuteen liittyvät? Maksaako joku itse enemmän kuin toinen?

– Poliitikkojen tehtävä on tehdä arvovalinnat, virkamiesten niihin kriteerit. Reilu arvokeskustelu olisi paikallaan ennen eduskuntavaaleja. Mutta näyttää siltä, että on helpompi kikkailla valtionosuuskriteerien ja muutaman miljoonan euron avustusten kanssa kuin ottaa kantaa vaikeisiin asioihin, Lehtonen napauttaa.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 9/2018

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*