Valtionosuusuudistusten konkari Arto Sulonen pyydettiin eläkkeeltä vetämään nykyistä uudistusta, ja nimitys riemastutti kuntaväkeä – ”Uudistus on oikeudenmukaisuuskysymys”, Sulonen sanoo
Arto Sulosen mukaan olennaista valtionosuusuudistuksessa on pystyä loogisesti ja oikeudenmukaisesti perustelemaan myös uudistuksen ikävät seuraukset. - Tämä on pitkälle oikeudenmukaisuuskysymys. Kuva: Ville Miettinen
Kuntien valtionosuusuudistuksen vetäjänä aloittaa tänään Arto Sulonen. Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., kertoi uutisen Sulosen ja Eero Laesterän nimityksistä selvityshenkilöiksi Rahoitus- ja johtajafoorumissa RAFOssa keskiviikkona, eikä Sulonen sen jälkeen saanut kävellä rauhassa seminaarilaivan käytävillä. Onnitteluja ja tsemppejä tuli jatkuvalla syötöllä oikealta ja vasemmalta.
Sulonen on kuntakentällä tuttu hahmo. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2022 Kuntaliiton lakiyksiköstä. Valtionosuusuudistuksissa hän on ollut mukana vuodesta 1990.
Sulonen tulee käytännössä VM:n ylijohtajan Jani Pitkäniemen tilalle johtamaan päätoimisesti valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmää. VM:n virkahenkilöt ovat uudistuksessa osana muuta työtään, mutta Sulonen on päätoiminen uudistaja.
Toimikausi kestää vuoden 2025 kesäkuun loppuun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Laesterän toimeksianto kestää tämän vuoden huhtikuusta vuoden 2025 helmikuuhun.
Haastava aikataulu
Käytännössä linjauksia uudistuksen suunnasta tulee tehdä hyvissä ajoin kuluvan vuoden aikana. Sulonen tiedostaa aikataulun haastavuuden.
Käytännössä uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ei ole niin paljon aikaa kuin äkkiseltään saattaa kuulostaa.
-On vähän optinen harha ajan kanssa, kun ajatellaan että 2026 on laki voimassa. Ollakseen silloin voimassa pitää hyvin aikaisessa vaiheessa, keväällä 2025, eduskunnan käsittelyssä.
Sulonen ollut mukana valtionosuusuudistuksissa vuodesta 1990 asti. Uudistuksissa on erityinen vaikeuspiirteensä
-On erilaisia hypoteeseja, joiden pohjalta lähdetään pohtiman, voitaisiinko tällä tavalla uudistaa ja parantaa järjestelmää. Ne voi lähtökohdilta tuntua hyviltä ja loogisilta, ja sitten tulee laskelmat jotka vetävät maton alta pois. Silloin joudutaan asemoimaan uudelleen tehtäviä ja hypoteeseja.
-Tällainen uudistus ei ole koskaan suoraviivainen. Haetaan tiettyjä asioita ja tehdään ja huomataan, että ei toimi. Sitten joudutaan uudelleen orientoimaan.
-Ei oikein voi teorian tasolla päättää, että tehdään jotain, koska laskelmat voivat johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin, jotka eivät ole asiallisesti eikä poliittisesti kestävällä pohjalla.
Tämä vie aikaa.
-Valitettavasti joskus tuntuu, että tehdään aikaa paljon työtä, ja se valuu hiekkaan, kun se ei toimikaan kuten odotettiin.
Tämä vaikeus on ollut Sulosen mukaan esillä niin kauan kuin hän on valtionosuusuudistuksiin osallistunut.
Aina joku pettyy
Toinen haaste ovat kuntakentän kirjavat odotukset ja toiveet uudistukselta.
-On realismia, että kun taloudelliset reunaehdot on annettu eikä rahaa ole tulossa nimenomaan valtionosuusuudistuksen kuprujen hoitamiseen. Aina tulee olemaan kuntia, jotka ovat pettyneitä ja on kuntia, jotka suhtautuvat neutraalisti. Kukaan ei koskaan ole sitä mieltä, että nyt meni hyvin ja tulee rahaa tarpeeksi jollei liikaa.
Kun määräytymistekijöitä määritellään, on Sulosen mukaan tärkeää pystyä loogisesti ja oikeudenmukaisesti sanomaan kunnille, että selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että vaikka teille aiheutuu miinusta, suhteessa siihen mitä te teette ja suhteessa muuhun kuntakenttään tämä on oikeudenmukaista.
-Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys hyvin pitkälle. Kunnat ovat valmiimpia hyväksymään tappiotakin niissä tilanteissa, joissa se pystytään ihan oikeasti palveluvelvoitteilla ja niiden kustannuksilla perustelemaan.
”Pakko tehdä jotain”
Tämänhetkistä, sote-uudistuksen jälkeistä valtionosuusjärjestelmää Sulonen kuvailee täysin repaleiseksi.
-Jo ennen sote-uudistusta siinä oli hirveän paljon eri valtionosuusuudistusten historiallisia kerrostumia. Ja myös kuntien taloudenhoidon historiallisia kerrostumia. Sitten tuli sote-uudistus, joka löi kahtia koko kuntasektorin rahoituksen.
Nykytilanne on vaikeasti hahmottuva sote-uudistuksen jakojäännös.
-Pakko sille jotain on tehdä.
Arto Sulosen julkistus selvityshenkilöksi herätti iloa RAFOssa.
Jutun otsikkoa muokattu 7.2. klo 18.05. Lisäksi korjattu Eero Laesterän toimikauden kesto.
Lue lisää aiheesta:
