Valtiovarainministeri Vanhanen Rafossa: Väestökehityksestä puhumisessa on ”kädet nostettu pystyyn” – Kuntien hyvää talousvuotta 2020 kuvailtiin paneelissa "piileväksi hammasmädäksi"
Verkkotapahtumana järjestetyn Rafon Kuntatalouden koronanjälkeinn jälleenrakenns -paneelikeskustelussa talousnäkymiä pohtivat valtiovarainministeri Matti Vanhanen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala, FCG:n kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä ja ylijohtaja Jani PItkäniemi valtiovarainministeriöstä (Näyttlökuva keskustelun videolähetyksestä)
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen, kesk., esitti lääkkeeksi kuntatalouden haasteisiin nykyistä laajempaa keskustelua siitä, miten väestökehityksen suuntaan voidaan reagoida ja vaikuttaa.
FCG:n Rahoitus- ja talousfoorumin (Rafo) avauspäivän paneelikeskustelussa puhunut Vanhanen nosti ykköskeinoksi kuntatalouden vaalimiseen sen, miten Suomi reagoi muuttoliikkeen vaikutuksiin ja ikärakenteen muutoksiin ja viittasi tuoreeseen selvitykseen Suomen ja muiden Pohjoismaiden eroista tulevaisuudennäkymissä.
Syvällisin ero joka näkyy myös kuntatalouden taustalla on väestökehitys ja väestörakennekehitys, siihen liittyön työvoiman saanti ja käyttö, Vanhanen sanoi.
-Kunnissa elinvoimapolitiikan näkökulmasta väestökehitys on ylivoimaisesti eniten suunnitelmia ravisuttava kysymys.
– Tähän pitäisi koko yhteiskunnan vastata. Meillä on vähän niin kuin nostettu kädet pystyyn, varsinkaan tällaiset all male -paneelit ei saa puhua väestökysymyksistä ja syntyvyydestä ollenkaan, se kuuluu kolmekymppisille naisille se keskustelunaihe, Vanhanen viittasi paneelin kokoonpanoon, jossa kaikki olivat miehiä.
– Tämä on yleinen mentaliteetti, mutta tosiasia on se, että tätä pitää kaikkien miettiä: mitä yleisellä perhepolitiikalla, yhdyskuntien suunnittelulla, kuntien palveluilla voidaan tehdä, että kuntien väestökehitys kääntäisi suuntaansa? Mitä voidaan tehdä osaavan työvoiman maahantulolle, luoda sille edellytyksiä?
Hyvä taloustilanne ”kuin piilevä hammasmätä”
Vaikka tuoreet tiedot kuntien viime vuoden tilinpäätösluvuista ovat rohkaisevia, niiden varaan ei kannata tuudittautua kunnissa, totesivat panelistit yhteistuumin.
FCG:n kuntatalousasiantuntija Eero Laesterä myönsi, ettei olisi ikinä uskonut, että nyt tilanne näyttää paremmalta kuin kertaakaan sitten vuoden 1994.
Kyseessä on kuitenkin väliaikainen tilanne, Laesterä muistutti.
– Se on kuin piilossa oleva hammasmätä: nyt näyttää hyvältä, mutta 2022 näyttää todennäköisesti yhtä ankealta kuin aiemmin. Megatrendit taustalta eivät ole poistuneet mihinkään.
– Muuttoliike tulee tekemään tukalaksi olosuhteita maaseutumaisissa kunnissa mutta myös esimerkiksi Espoon tapaisissa, jotka joutuvat ottamaan muuttoliikkeen vastaan, Laesterä sanoi
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kiitti hyvistä lukemista valtiolta tullutta tukea ja kehui dialogin olleen hyvä ”koko ajan”.
– Sanoisinko aikaisempaa parempi.
Hyvä tämänhetkinen tilanne ei kuitenkaan poista sitä, että koronan luomiin haasteisiin vastaamisesta on tulossa kova tehtävä.
– Haluaisin nostaa positiivisia elementtejä: tarvitaan kasvua, parempaa työllisyysastetta, tuottavuuden nousua.
– Näen, että Suomella ja Espoolla on hieno momentum koronan jälkeisessä kasvussa. Pitää panostaa tieto- ja osaamisintensiivisiin toimintoihin, mitkä ovat Suomen vahvuuksia. Näen, että globaalissa kilpailussa meillä voisi olla siinä iskun paikka.
Anteliaat koronatuet valtiolta olivat perusteltuja, sanoi Kuntarhoituksen pääekonomisti Timo Vesala
Myös hän muistutti, että korona tulee hankaloittamaan kuntasektoria tänä vuonna ja mahdollisesti ensi vuonnakin.
-Ehkä niissä puskureissa, mitä viime vuonna saatiin, on pelimerkkejä selvitä myös loppuselvittelystä.
– Nyt voi olla hengähdystauko, kun kahden todella huonon kuntatalousvuoden 2018-2019 jälkeen tuli parempi vuosi: ei ole ihan kriisimentaliteettia, on etsikkoaika miettiä pitemmän aikavälin nimenomaan rakenteellisiin haasteisiin.
Mistä lääke talouteen?
Lääkkeeksi kohti parempaa Eero Laesterä nosti paremman ennakoinnin. Kunnan päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden tulisi voida ennakoida paljon paremmin sitä, mitä tulee tapahtumaan. Ennakoitavuuden kasvun myötä kunta pystyy reagoimaan paremmin.
– Kun kunta tulee saamana lisää hommia valtiolta tehdäkseen, kunnalle pitäisi oikeasti ainakin puolet valtionosuutta pystyä takaamaan siitä määrästä, Laesterä sanoi.
Yllättäen parantuntuneen taloustilanteen mahdollisesti tuomia lisäeuroja voisi Laesterän mukaan käyttää mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuden investointien tekemiseen.
– Kun tehdään sopeutuspaketteja, niihin liittyy konkreettisia rakenteellisia asioita, jotka vaativat kunnalta investointeja. Näitä euroja olisi järkevä käyttää investointeihin, jotka auttavat tulevaisuudessa.
Ylijohtaja Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriön kuntatalousosastolta toivoi parempaa yhteisymmärrystä molemmin puolin – kunnissa ja valtiolla – paremman suunnan löytämiseksi erilaisille kunnille.
-Se on välttämätöntäkin saavuttaa.
Pitkäniemi muistutti, että edessä on koronasta toipumisen ohella sote-uudistuksen tuoma valtava murros ja ilmastotalkoot
Valtiovallan päässä on tunnistettava paremmin kuntien edessä olevat haasteet, Pitkäniemi sanoi.
– Kun miettii tulevaa valtuustokautta, kyllä siellä varmaan 294 erilaista ohjetta tulee, Pitkäniemi viittasi kuntien määrään ja erilaisuuteen.
– Tämä on iso haaste meille. Yhtenäiskunta-käsite on kovasti muuttunut ja me olemme sitä vähän seuranneet sivusta. Pitää ottaa jämäkämpi ote, että tiedetään ratkaisujen pohjaksi, missä ollaan.
Tulonmuodostuksestakin puhuttava
Jani Pitkäniemi muistutti myös, että vaikka väestön ikääntymisen menovaikutuksista on puhuttu vuosikymmeniä, ilmiön vaikutuksiin tulonmuodostukseen on törmätty vasta viime vuosina.
– Erot kunnallisveron tuotossa ovat alkaneet olla kohtalaisen komeita.
– Kun puhutaan valtionosuusjärjestelmästä, minusta on pakko puhua koko kuntien tulonmuodostusjärjestelmästä samaan aikaan. Se on kokonaisuudistuksen paikka, joka ehdottomasti pitää miettiä läpi. Soten jälkeen jäävällä valtionosuuspotilla ei valitettavasti voida tätä yhtälöä suoraan hoitaa umpeen.
Kuntien strategioissa Pitkäniemi kehotti muistamaan, että kaikki eivät voi kasvaa ja väestökehitys tulee ottaa tiukemmin mukaan.
– Perustrendi on huolestuttava. Jos se ei ole pohjana strategiassa, olemme vähän hetteikössä.
Pitää osata katsoa kauas, Pitkäniemi sanoi.
– Strategioiden pohjalta Suomessa on kasvavia kuntia enemmän kuin niitä oikeasti voi olla. Jos siinä päästäisiin jalat maahan, aika monelle asialle voisi löytyä hyviä ehdotuksia.
– Pitäisi olla hyviä myös taantuvan alueen strategioita. Strategia pitää olla juurrutettu realistiseen skenaarioon, Pitkäniemi sanoi.
Missä kasvu tapahtuu?
Jukka Mäkelän mukaan Espoo aikoo jatkossakin keskittyä kasvuun.
– Meidän haaste on pitää kasvu kestävänä ja laadukkaana. Toistaiseksi olemme siinä onnistuneet ja aiomme onnistua jatkossakin.
Mäkelä toisti kaupunkien moneen kertaan ilmaiseman huolen siitä, miten soten rahoitusmalli kohtelee kaupunkeja.
– Suurin huolemme liittyy siihen, miten kasvavat kaupungit pystyvät hoitamaan kasvavat investointitarpeensa.
Myös lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota, että se pitäisi ottaa vakavasti, Mäkelä sanoi.
Valtiovarainminsteri Vanhanen myönsi, että kasvu tuo myös tuloja, mutta hän haastoi ajatuksen siitä, missä Suomen tuleva kasvu todella tapahtuu.
– Jos ajatellaan teollisia investointeja, investointeja vihreään siirtymään, digitalisaatioon – kyllä tätä tulee tapahtumaan ympäri laajaa maata.
– Pikemminkin välillä on näyttänyt siltä, että teollisuuden kasvu tapahtuu rannikon aika lailla pienemmissä kaupungeissa.
Hieman näkyy keskustellun siitä, että kunnat voisivat erikoistua. Olen asuinkunnassani ehdottanut, että ryhdytään järjestämään tarvittavat fasiliteetit ja houkutellaan vanhuksia muuttovoittoisista kaupungeista meille maalle hyvään hoitoon ja viihtymään. Jos sotemaakuntauudistus toteutuu, valtio maksaa kustannukset ja kunta saa tulot.