Valtiovarainministeriö: Julkisen talouden rakenteet ovat aivan liian raskaat – näkymät aiempaa synkemmät
Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä jo noin viidentoista vuoden ajan, eikä tilanne ole ennusteen mukaan taittumassa parempaan.
Julkisen talouden alijäämä on syventynyt merkittävästi, mikä antaa huonon pohjan julkisten talouden kehittymiselle. Suhteessa bruttokansantuotteen kehittymiseen tilanne näyttää pysyvän synkkänä ainakin seuraavat kaksi vuotta.
Tilanne käy ilmi valtiovarainministeriön tuoreesta talousennusteesta. Finanssineuvos Jenni Pääkkönen ei säästele sanojaan puhuessaan varsin synkästä tilanteesta:
– Velkasuhde kasvaa aikamoisin harppauksin. Tänä vuonna sen arvioidaan nousevan nykyisestä 75 prosentista 80 ja ensi vuonna 85 prosenttiin. Ilman hallituksen sopeuttamistoimia velkasuhde voisi kasvaa jopa 90 prosenttiin, Pääkkönen sanoo.
Pääkkönen avasi julkisen talouden näkymiä Valtiovaraiministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ideoita ja rohkeutta
Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä jo noin viidentoista vuoden ajan, eikä tilanne ole ennusteen mukaan taittumassa parempaan. Pääkkösen mukaan velkasuhteen osalta voidaan nähdä vain väliaikainen positiivinen vaihe.
Valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous koheni vuonna 2022 hetkellisesti mutta heikkeni tämän jälkeen uudelleen. Julkisen talouden alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bkt:hen eli reilu 7 miljardia euroa vuonna 2023. Koska talouden tilanne on heikentynyt, ei tänä vuonna ole odotettavissa merkittävää verotulojen kasvua. Sen sijaan julkisen talouden menot kasvavat nopeasti. Alijäämä heikkenee edelleen 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024.
Pääkkösen mukaan heikolle talouskehitykselle ja erityisesti heikolle tuottavuuden kasvulle löytyy selkeitä syitä.
– Väestönkehitys, ikääntyminen ja sen mukana hoito- ja hoivamenot kasvavat nopeasti ja samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Tuottavuuskehitys on ollut aneemista ja pysyy edelleen hitaana. Jos tämän nyt jotenkin haluaa tiivistää, niin meillä on yksinkertaisesti liian raskaat julkisen talouden rakenteet, Pääkkönen sanoo.
– Hidas talouskasvu näyttää olevan Suomen uusi normaali. Siihen voi sopeutua tai sitä pitää pyrkiä muuttamaan.
Pääkkönen muistuttaa, että mikäli tilannetta halutaan muuttaa, niin julkisen hallinnon toimijoiden kuin yritystenkin on kyettävä aidosti muuttamaan toimintaansa. Hänen mukaansa nyt tarvitaan toivoa ja yhtenäisyyttä, yrityksiä ja erehdyksiä, luottamusta tulevaisuuteen sekä – ideoita.
– Ideat syntyvät siellä työpaikoilla ja yrityksissä, eivät virkamiesten papereissa tai selvitysmiesten kokouksissa. Talouskasvun resepti on yksinkertainen: se syntyy ideoista ja niiden levittämisestä, ideoiden tukemisesta. Muutosta ei tueta tekohengittämällä mennyttä. Jostakin pitää luopua, jotta saadaan uutta tilalle.
Rakentaminen toipumassa
Valtiovarainministeriön talousennuste sisältää kuitenkin myös toivoa julkisen talouden osalta ja erityisen positiivinen ennuste oli kuluttajien taloustilanteen näkökulmasta.
Rakennusalan investoinnit ja erityisesti asuntorakentaminen ovat Pääkkösen mukaan ”heikossa hapessa” vielä tämän vuoden, mutta muutosta on luvassa. Ennusteen mukaan odotettavissa on inflaation hidastuminen ja korkojen laskuja jo tämän vuoden puolella.
– Tänä vuonna investoinneissa on vähän heikompi vuosi vielä, mutta vuosi 2025 ja siitä eteenpäin ovat jo valoisampia ja odotettavissa on, että yritykset investoivat kohtuullisen paljon. Lisäksi meneillään oleva energia- ja teknologiamurros on mahdollisuus. Suunnitelmista kaikki eivät ehkä toteudu, mutta on todennäköistä, että osa toteutuu ja niistä silti saadaan hyvää vauhtia talouskasvuun ja investointeihin tulevinakin vuosina.
Finanssineuvos Janne Huovari näkee valoa erityisesti reaalitalouden kehittymisessä, mikä helpottaa kuluttajien taloustilannetta ja näkyy ostovoiman parantumisena.
– Talouskehityksen taantuma on ollut pidempi kuin syvempi mitä aikaisemmin arvioitiin, mutta reaalitalouden osalta pohja on nyt nähty, Huovari sanoo.
Valtiovarainministeriön ennusteessa talouskasvun arvioidaan olevan 1,5 prosentin luokkaa vuonna 2026. Talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä.
Leena Hirvonen, teksti
Juttua muokattu 25.4. kello 13.33, korjattu finanssineuvoksen, Janne Huovarin, nimi oikeaksi tekstiin.
Katso VM:n video tiedotustilaisuudesta:
