Vantaan kaupunginhallitus: Kuntien takauskeskuksesta esitetty laki on puutteellinen
Lakiluonnoksen valmistelussa ei ole ymmärretty järjestelmän rakennetta ja toimintaa, Vantaan kaupunginhallitus arvostelee. (Kuva: Ville Miettinen)
Myös Espoon kaupunginhallitus vaatii tarkennuksia lakimuutosluonnokseen.
Vantaan kaupunginhallitus pitää esitysluonnosta Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamiseksi puutteellisena ja sisällöltään virheellisenä ja harhaanjohtavana. Vantaan kaupunginhallitus käsitteli lausuntoa kokouksessaan maanantaina.
Muutosesityksessä ehdotetaan lakiin pykälää jolla huomioitaisiin maakuntien perustamisesta 1.1.2019 aiheutuvat velallisen muutokset. Takauskeskuksen valtuuskunnan toimikauden alkamisajankohtaa muutettaisiin ja laissa mainittaisiin nimenomaisesti mahdollisuus käyttää sopimusvakuuksia.
Maakuntien perustamiseen liittyvä uusi pykälä on tarkoitettu tulemaan voimaan yhtä aikaa maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annettavan lain kanssa.
Vantaa muistuttaa, että Kuntarahoitus Oyj ja Kuntien takauskeskus muodostavat varainhankintajärjestelmän, jonka piirissä olevia varoja ei saa käyttää taloudellisen toiminnan tukemiseen siten, että toiminnalla on EU:n perustamissopimuksessa tarkoitettua vaikutusta kilpailuun.
”Sote-uudistuksen myötä Kuntien takauskeskuksen takauksella hankittuja varoja tulee kohdistumaan markkinoilla tapahtuvaan toimintaan”, Vantaa muistuttaa.
”Luonnoksesta puuttuu kokonaan EU:n valtiontukiin liittyvä arvio”, Vantaan lausunnossa todetaan.
”Kunnille ei tule jäädä vastuuta
maakunnan rahoituksesta”
Takauskeskuksen jäsenyhteisöinä olevat kunnat ovat vastanneet takauskeskuksen sitoumuksista. Vastuun voidaan todeta laajenevan, koska se liittyisi myös sellaisen varainhankinnan takaamiseen, joka ei kohdistu kuntien toimialaan kuuluvien tehtävien rahoittamiseen.
Vantaa pitää huolestuttavana esitysluonnoksen mainintaa jonka mukaan kuntien tosiasiallinen vastuu Kuntien takauskeskuksen sitoumuksista pienenee. Maininta osoittaa Vantaan mukaan, ettei lakiluonnoksen valmistelussa ole ymmärretty järjestelmän rakennetta ja toimintaa.
”Voimaanpanolaissa tarkoitettu valtiontakaus olisi vakuus Kuntarahoitus Oyj:n antamalle luotolle. Kuntien vastuuseen Kuntien takauskeskuksen jäsenyhteisönä ei Kuntarahoitus Oyj:n luotolle myönnetyllä valtiontakauksella ole mitään vaikutusta”, Vantaan lausunnossa todetaan.
Espoon kaupunginhallitus puolestaan katsoo lausunnossaan, että kunnille ei tule jäädä välitöntä eikä välillistä riskiä tai vastuuta maakuntien rahoituksessa.
”Kuntarahoituksen myöntämiä luottoja ei voi siirtää maakunnille ilman valtion omavelkaista takausta, koska maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Valtion vastuusta maakuntien rahoituksessa on säädettävä laissa. Lisäksi kuntien takauskeskuksen saamien vastavakuuksien on oltava riittävät ja säilytettävä riittävä taso kaikissa markkinatilanteissa”, Espoon lausunnossa todetaan.
Samankaltainen huomio on Rovaniemen kaupungin lausunnossa: ”Maakuntien tulee kantaa rahoituksen käyttöään vastaava osuus takauksista, jotka Kuntien takauskeskus on myöntänyt Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaan. Kunnilla ei tule olla takausvastuita toiminnasta joiden lakisääteinen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille”, Rovaniemi lausuu.
”Kunnille ei saa jäädä välitöntä eikä välillistä vastuuta maakuntien rahoituksesta, joten valtion oma velkainen takaus tulisi olla edellytyksenä siirtyville sitoumuksille”, muistuttaa puolestaan Joensuun kaupunginhallitus lausunnossaan.
”Ei lainoja ilman vakuuksia”
Ehdotuksen mukaan lain 8 §:ää täsmennettäisiin siten, että laissa mainittaisiin mahdollisuus kohdistaa Kuntarahoitus Oyj:n toimintaan sopimuksilla takauskeskuksen aseman turvaamiseksi tarvittavia erityisehtoja eli ns. kovenantteja (esim. luottolaitokselta tiettyä toimintaa edellyttävät tai luottolaitoksen talouteen liittyvät ehdot). Nämä erityisehdot toimisivat ehdotuksen mukaan takauskeskuksen asemaa turvaavina sopimusvakuuksina. Sopimusvakuuksien on toistaiseksi tulkittu sisältyvän 8 §:ssä edellytetyn riittävän vakuuden määritelmän, mutta asiasta olisi mahdollisten tulkintaongelmien välttämiseksi perusteltua säätää laissa.
Vantaan kaupunki toteaa, että Kuntarahoitus Oyj:n maksuvalmiuden turvaamiseksi ja riskeiltä suojautumiseksi tekemille järjestelyille takaus voidaan myöntää ilman erillistä vastavakuutta voimassa olevan lain nojallakin.
Espoon kaupunginhallitus puolestaan vaatii lausunnossaan, että sopimusvakuuksista säädetään laissa ja lain 8 §:stä on poistettava poistetaan kohta ”Erityisestä syystä takaus voidaan myöntää ilman vakuutta muulloinkin, jos valtionvarainministeriö antaa siihen luvan”.
– Lainoja ei pidä voida myöntää ilman vakuuksia, Espoon lausunnossa sanotaan.
Nollariskiluokitus uhattuna
Vantaan lausunnossa muistutetaan, että maakuntiin siirrettävien kuntayhtymien velat ovat vuoden 2016 alustavien tilinpäätöstietojen perusteella noin 1,4 miljardia euroa, joista käytettävien tietojen mukaan noin puolet on Kuntarahoitus Oyj:n luotottamia.
”Maakuntiin siirtyvä lainakanta tulee todennäköisesti kohoamaan merkittävästi siirtohetkeen saakka, sillä sairaanhoitopiirien kuntayhtymille on myönnetty kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rahoittamisesta annetun lain (548/2016) tarkoittamia investointilupia noin 1,4 miljardin euron verran”, Vantaa toteaa.
”Maakuntauudistukseen liittyvät omaisuuden siirrot ilman käypää korvausta kuntien perustamilta kuntayhtymiltä ja irtaimen ns. sote-omaisuuden siirto kunnilta heikentävät kuntien talouden tasapainoa ja vakavaraisuutta. Siirtyvän omaisuuden arvo niissä sote-kuntayhtymissä, joiden jäsenkunta Vantaan kaupunki on, ylittää moninkertaisesti näiltä yhtymiltä siirtyvien velkojen määrän”, lausunnossa sanotaan.
Espoon kaupunginhallitus vaatii lausunnossaan edellä mainitun poiston lisäksi useita muutoksia lakimuutosluonnokseen.
”Uudistus on valmisteltava niin, ettei se johda lisääntyneisiin kustannuksiin ja veronkorotustarpeisiin. Kuntien kannalta on erityisen tärkeää, etteivät kunnat menetä vakavaraisuusasetuksen nollariskiluokitusta”, Espoo muistuttaa.
”Jo nyt kaavaillut uudistukset maakuntien rahoitukseen heikentävät kaupunkien vakavaraisuutta ja näkyvät rahoituksen hinnassa sekä saatavuudessa. Mikäli nollariskiluokitus menetetään, se aiheuttaa rahoittajille yli 500 miljoonan euron pääomitustarpeen.”
Ristiriita hallituksen tavoitteen kanssa
Espoo muistuttaa, että riski realisoituu, mikäli kunnan veropohjaan ja verotusoikeuden suojaan nojautuva nykyinen nollariskiominaisuus vaihtuu kohonneeksi riskipainoksi, kun kansainvälisessä sääntelyssä omaisuusjärjestelyt tulkitaan kunnan verotuksen perustuslaillisen suojan tai maksuvalmiuteen liittyvien institutionaalisten järjestelyjen heikennykseksi.
”Mikäli nollariskiluokkaa ei saavutettaisi, olisi tällä olennainen vaikutus rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Tämä johtaa välittömästi kuntien lainakannan kasvattamiseen verokaton voimassaolon aikana, sekä tuo painetta verojen korottamiseen rajoitusajan jälkeen. Tämä on ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa, minkä mukaan kokonaisveroaste ei nouse”, Espoo katsoo.
Uuden pykälän Kuntien takauskeskusta koskevaan lakiin on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti muun maakuntalain ja sote-järjestämislain kanssa. Lausuntoaika esitysluonnoksesta päättyy 4. heinäkuuta.
Aiemmin aiheesta:
Takauskeskuksen Niemeläinen: Omaisuuden korvaukseton siirto muuttaisi jyrkästi kuntien asemaa
