Varman toimitusjohtaja Risto Murto listaa asiat, jotka vaikuttavat kuntien kehittymiseen: ”Muutosta ei pidä pelätä”
Pientä positiivista virettä kunnissa on, sanoo Risto Murto.
Markus Sommers, kuvat
Talouden ja hallinnon näköalapaikalta näkee kauas kaikkiin ilmansuuntiin. Tällaisella näköalapaikalla työskentelee Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Päätoimensa lisäksi Murto johtaa erästä kuntien kannalta elintärkeää hanketta: hän on pääministeri Petteri Orpon käynnistämän Kasvuriihi-hankkeen vetäjä. Työn tavoite on yksinkertainen: kasvua. Murto luovuttaa raporttinsa Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi tänään.
– Suomi on ollut kehityksessä vuosikaudet lähtökohtaisesti myöhässä, Murto sanoo ja viittaa Suomen talouskasvun pysähtyneeseen tilaan suhteessa muihin Pohjoismaihin.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme voisi kehittyä toivottuun suuntaan ja onnistua siinä, missä muutkin.
Viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Miksi Suomi pysähtyi Murto ruotii kotimaisen kansantalouden surkeaa tilaa: miksi emme kehittyneet ja mitä pitäisi tehdä? Hän näkee mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä, mutta uskoo, että onnistuminen vaatii muutoksia myös luvittamisen ketteryydessä. Kunnissa on vedettävä yhtä köyttä joka sektorilla. Kaikkiaan Suomessa olisi tehtävä rohkeaa talouspolitiikkaa yli hallituskausien.
– Keskeisenä tekijänä Suomen heikossa kehityksessä on ollut tuottavuuden vaisu kehitys. Suomi ei ole enää mallioppilas, joka kasvaa koulutetun väestön, tutkimuksen ja investointien avulla, Murto sanoo.
Kirjan ilmestymisen jälkeen maailman talouspolitiikan näyttämö on muuttunut ja vaikutusta on myös suomalaisiin kuntiin. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin talouspoliittiset avaukset voivat pahimmillaan sammuttaa kyteviä kasvuaikoja.
– Vaikuttaa siltä, että julkisen sektorin tasapainottaminen väistämättä jatkuu ja työ on iso sekä vaikeampi kuin aiemmin odotettiin, Murto sanoo.
Murto mainitsee esimerkkinä mahdollisen kauppasodan ja kasvavat tullit. Ne voivat leikata suomalaisten yritysten vientiä ja näkyä työllisyydessä.
– Ripeä kasvu vaatii yleensä myös hyvää viennin kasvua, hän sanoo.
– Nythän esimerkiksi EU:n kanssa neuvottelut eivät ole vielä edes käynnissä, joten nähtäväksi jää. Mutta totta kai, työllisyyden kannalta näillä päätöksillä on kuntiinkin iso vaikutus.
Risto Murto muistuttaa siitä, että alueet ovat hyvin erilaisia. Hän peräänkuuluttaa alueellisen erilaisuuden ymmärtämistä.
Väistämätön muutos
Mikä yhdistää investointeja, kansainvälistä rekrytointia, sivistyksen ja kasvatuksen kasvua ja hyvinvointia edistäviä palveluja, paikallisen työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä liikenteellistä saavutettavuutta? Kaikki nämä kestävän kasvun toimet sekä paljon muuta tehdään Suomessa kunnissa, ja kaikkien näiden onnistumiseen tarvitaan onnistunutta kuntien, valtion ja elinkeinoelämän kumppanuutta.
Murto peräänkuuluttaa alueellisen erilaisuuden ymmärtämistä. Oma kasvustrategia kannattaa rakentaa omien vahvuuksien varaan – kaikkien ei ole järkevää esimerkiksi tavoitella väestönkasvua.
– Alueet ja kunnat ovat hyvin erilaisia. Pohjoisen elinvoimaa määrittää matkailu, rannikolla eletään puhtaan energian siirtymää, eteläisimmän Suomen elinvoimaa ylläpitää väestönkasvullinen vetovoima ja koulutettu työvoima, Murto pohtii.
Katsoessaan tulevaisuuteen hän on selvästi realisti eikä halua maalata turhan ruusuisia kuvia. Yksi synkimmistä skenaarioista kehityksessä liittyy suomalaiseen sivistykseen ja korkean koulutuksen ihanteisiin.
– Pientä positiivista virettä kunnissa on, mutta edessä on sellaisia vaiheita, jotka eivät näytä hyvältä kokonaisuudessaan ilman muutoksia, hän aloittaa.
Murto nostaa esiin kolme seikkaa, jotka kuntien olisi otettava vakavasti pohtiessaan kasvun askelia. Ehkä näitä seikkoja voisi pitää jopa inhorealistisina havaintoina, jotka täytyy tunnustaa ja joiden mukaan täytyy muuttua. Näitä ovat Murron mukaan ikäluokkien radikaali pienentyminen, korkeasti koulutettujen määrän merkittävä väheneminen ja kansainvälisen muuttoliikkeen välttämättömyys.
Murto on rehellinen: nykyinen syntyvyyden suunta ei turvaa kuntia eikä taloutta, eikä ylläpidä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Korkeasti koulutetun työvoiman määrän pieneneminen on yksi muutos suomalaisuudessa.
– On myös niin, ettei nykyinen maahanmuutto toistaiseksi paikkaa koulutetun työvoiman vajetta, hän sanoo.
– Tilastoista selviää kirkkaasti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien lasten koulutusaste on liian alhainen. Vain harva jatkaa opintoja esimerkiksi korkeakouluun.
Murto on sitä mieltä, että ammattikoulut eivät saa keskusteluissa riittävästi näkyvyyttä. Hänen mielestään toisen asteen ammatillinen koulutus on tuotava paremmin esiin.
– Näyttää siltä, että ilman aktiivisia toimia emme ole lähitulevaisuudessa enää millään mittarilla korkean koulutuksen mallimaa.
Tosin alueellista merkitystä korkeakouluilla on. Elinvoiman ylläpitämisen ja työllistymisen kannalta jopa todella paljon. Yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa tarvitaan.
– Se työ, mitä yliopistoissa alueellisesti tehdään elinvoiman edistämiseksi, on tärkeää. On olennaista, että meille tulee kansainvälisiä opiskelijoita, ja vielä tärkeämpää on, että he työllistyvät ja jäävät alueelle.
Edellä mainitut seikat muuttavat myös kuntakenttää. Murto uskoo, että osaajat suurella todennäköisyydellä keskittyvät kasvukeskuksiin pienten kuntien sijaan. Hän mainitsee ohimennen myös maineen merkityksen vetovoimatekijänä ja harmittelee esimerkiksi Oulun kaupungin julkisuudessa viime aikoina olleita hallinnon epäselvyyksiä.
– Valitettavaa. Eivät anna hyvää kuvaa kaupungista, jonka alueellinen ja jopa strateginen merkitys on todella suuri.
Murto on kotoisin Kuusamosta ja hän on asunut Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa Kempeleessä sekä toiminut Oulun yliopiston hallituksen jäsenenä. Etelä-Suomessa asuva Murto sanoo seuraavansa kotiseudun kehitystä yhä mielenkiinnolla.
Varman toimitusjohtajan mielestä tuottavuuden huomioiminen esimerkiksi tekoälyn käyttöönotossa tuntuu Ruotsissa luonnistuvan suomalaista elinkeinoelämää näkemyksellisemmin.
Jos ei tunne mennyttä
Vanhan sananlaskun mukaan se, ken ei tunne mennyttä, ei voi tuntea tulevaa. Murto sanoo peilaavansa näkemyksiään usein historiaan. Mitkä kehityskulut ovat johtaneet nykyhetkeen? Mitä voimme historiasta oppia?
Hän myöntyy hieman johdattelevaan kysymykseen siitä, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehikosta on pidetty liian tiukasti kiinni näkemättä muuttunutta tilannekuvaa ja naurahtaa ajatukselle siitä, että Ruotsissa on taas onnistuttu Suomea paremmin. Tuottavuuden huomioiminen esimerkiksi tekoälyn käyttöönotossa tuntuu Ruotsissa luonnistuvan suomalaista elinkeinoelämää näkemyksellisemmin: ei mietitä vain sitä, mitä tekoäly säästää vaan myös, miten säästetty resurssi organisoidaan tuottavaksi uudella tavalla.
– Muutosta ei pidä pelätä, Murto sanoo.
– Esimerkiksi tekoälyn osalta olemme vielä alkutekijöissä. On selvää, että muutoksessa osa perinteisistä työpaikoista lakkaa ja toisaalta, syntyy uusia ja uudenlaisia töitä. Se vain on pakko hyväksyä.
Näyttää siltä, että talouden suunta ja vaikutukset voivat globaalisti muuttua lähes päivittäin. Samalla ennustettavuus on uudella tavalla vaikeaa. Murto rauhoittelee.
– Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasvu ja kehitys vaativat pitkäjänteisyyttä. Eivät nämä Lapin matkailuihmeetkään tai vaikkapa Kainuun kehitys tapahtuneet ihan parissa päivässä.
Se työ, mitä yliopistoissa alueellisesti tehdään elinvoiman edistämiseksi, on tärkeää, toteaa Risto Murto.
Risto Murron kolme nostoa Kuntaliiton kasvuohjelmasta:
1. Ammatillinen koulutus
- kasvu vaatii osaavaa työvoimaa
- kuntien ja kaupunkien vastuulla on ammatillinen koulutus
- Suomessa kaikkien koulutuksen tasojen on toimittava paremmin, jota tavoitteet korkeasti koulutetusta nuorista ikäluokista voivat toteutua
- maahanmuuttajien täällä syntyville lapsille, etenkin pojille, toimivat ammattikoulut ovat erittäin tärkeitä. Heistä hyvin harva on nykyisin menossa suoraan korkeakouluun johtavalle polulle.
2. Onnistunut kaavoitus
3. Sujuvat viranomaisprosessit
- aineellisten investointien osalta ilmeisen tärkeitä
- puhtaan siirtymän hankkeista kilpailtaessa merkitys vain korostunut tilanteessa, jossa valtiontukien määrä verratuna isoihin EU-maihin jää Suomessa väistämättä alhaisemmaksi
- tuotannollisten investointien osalta säännökset samalla kiristyneet
Tässä olis luettavaa oulunkin johdolle myös luottamushenkilöitä jos he ny ylleensä kuntalehtee viittii lukkee
Tästä olis lujettavvaa oulunki johdolle varsinkin ylemmille luottamushenkilöitä ja viranhaltijoille jos he näin pitkää juttua viittii lukkee. Varsinkin imakosta ja sellaisesta kaavotuksesta
Muutama kommentti Murrolle.
Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut jälleen isoja leikkauksia. Nykyhallitus kyllä puhuu muuta, mutta totuus on nähtävillä kentällä. Hyvä huomio on eritysesti maahanmuuttajien kouluttaminen. Tämäkin on vastoin hallituksen näkemyksiä maahanmuuttajista.
Jos katsoo menestyviä yrityksiä isoja ja pieniä, niin onnistumisen on tuonut investoinnit ei leikkaukset. Rahaa pitää sijoittaa investointeihin ja se raha on velkarahaa.
Kuntien rooli on hyvin erilainen kunnan koosta riippuen. Mielestäni kuntien yhteistyö yrittäjen kanssa on hyvää.