Kaivosveron uudistamisen taustalla on mm. kaivosyhtiö Terrafamen toiminnasta joitakin vuosia sitten paljastuneet ongelmat. Kuvassa tutkitaan Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. (Kuva: Pekka Moliis)

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) pitää kunnianhimottomana valtiovarainministeriön työryhmän pohjamuistiota kaivosveron uudistamiseksi.

Muistiossa käsitellään eri veromallien ominaisuuksia puutteellisesti ja vinoutuneesti, VATT arvioi.

Kaivosveron uudistamispyrkimyksen taustalla on se, että nykyisin kaivosyhtiöiden katsotaan saavan kohtuuttoman edulliset mahdollisuudet hyödyntää uusiutumattomia mineraaliveroja. Taustalla on myös kaivosyhtiö Terrafamen toiminnasta joitakin vuosia sitten paljastuneet ongelmat.

Kaivosveron toteuttamisessa on kaksi eri päämallia: ns. rojaltivero ja ns. voittovero. Rojaltiverossa verotuloja kerätään louhitun malmin tai mineraalin painon tai arvon mukaan. Voittoverossa puolestaan verotetaan kaivosyhtiön toiminnan voittoa. Rojaltiverolla verotetaan siis tuotannon bruttopainoa tai -arvoa. Voittoverolla verotetaan kaivostoiminnasta syntynyttä voittoa. Hallituksen tavoitteena on kerätä vuosittain kaivosverolla 25 miljoonaa euroa.

Virkamiestyöryhmän mukaan rojaltivero olisi sopivampi, minkä VATT arvioi johtuvan siitä, että se olisi hallinnollisesti helpompi toteuttaa – mikä puolestaan ei ole VATT:n mukaan kestävä peruste veropolitiikan rakentamisellle.

 VATT:n lausunnon laatineen, veropolitiikan johtavan tutkijan Seppo Karin mukaan voittovero olisi monella tapaa perustellumpi malli.

– Voittoveron toteuttaminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin rojaltiveron. Myös suomalaiset kaivosyritykset pitävät voittoveron toteuttamista osaltaan hyvin yksinkertaisena”, Seppo Kari sanoo tiedotteessa.

VM:n työryhmän mukaan on tärkeää, että rojaltiverossa tuottoa alkaa tulla heti, kun louhinta alkaa. Voittoverossa tuottoa tulee vasta siinä vaiheessa, kun kaivostoiminnasta syntyy voittoa.

– Työryhmä näyttäisi korostavan tasaisen matalan tuoton saamista nopeasti, mutta voittoveron verotulopotentiaali on huomattavasti suurempi. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet esimerkiksi keväästä 2020 kevääseen 2021 huimat 85 prosenttia”, Seppo Kari sanoo.

VATT muistuttaa, että maailmanmarkkinahinnat eivät juuri vaikuta rojaltiverotuloihin, mutta voittoverotuloihin ne vaikuttavat merkittävästi. Esimerkiksi metallien hintojen nousu 50 prosentilla kuusinkertaistaisi verotulot.

-Matalien hintojen aikana louhinnan arvo on ollut vähintään miljardi euroa. Tästä maksettaisiin voittoveroa 20 prosentin verokannalla noin 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi 50 prosentin hinnannousu voisi tuottaa jopa 120 miljoonaa euroa verotuloja. Tätä ulottuvuutta työryhmä ei huomioi lainkaan”, huomauttaa Seppo Kari.

Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kaivosveron uudistaminen, ja yli 58 000 allekirjoittajan kansalaisaloitteen seurauksena veron uudistamisesta on myös eduskunnan talousvaliokunnan lausuma. Hallitus teki vuoden 2022 talousarvioneuvotteluissa linjauksen veron käyttöönotosta vuonna 2023.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*