VATT:n tutkijat: Verotusoikeuden puuttuminen heikentää maakuntauudistuksen hyötyjä
Kuva: Pixabay
Verotusoikeuden puuttuminen voi heikentää merkittävästi maakuntien kannustimia tuotannon tehostamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat.
Hallituksen esittämässä mallissa sote- ja maakuntauudistukseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille, jotka saisivat rahoituksen palvelujen tuottamiseen kahdesta lähteestä: valtion myöntämänä budjettina ja palvelujen käyttäjien maksamista asiakasmaksuista.
Sote-palvelujen järjestämisen siirtämisen maakunnille toivotaan tuottavan säästöjä. VATT:n tutkijoiden mukaan rahoitusmalli, jossa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, voi kuitenkin heikentää merkittävästi maakuntien kannustimia tuotannon tehostamiseen, sillä se johtaa hyvin todennäköisesti niin sanottuun pehmeän budjettirajoitteen ongelmaan. Pehmeällä budjettikurilla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtio viime kädessä pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet maakunnat tai myöntää niille lisärahoitusta.
– Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden sekä muista maista saatujen kokemusten valossa pehmeän budjettirajoitteen ongelma on erityisen relevantti terveyspalvelujen järjestämisen tapauksessa, VATT:n tiedotteessa todetaan.
– Verotusoikeuden myöntäminen maakunnille todennäköisesti vähentäisi pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa sekä kannustaisi maakuntia järjestämään sote-palvelut tehokkaammin tai kustannuksia säästäen.
Päätös olla antamatta maakunnille verotusoikeutta on herättänyt kritiikkiä pitkin uudistuksen valmistelua. Sen on muun muassa katsottu vievän maakunnilta todellisen itsehallinnon.
VATT laati tutkimuksen Talouspoliittisen arviointineuvoston vuoden 2018 vuosiraportin taustamateriaaliksi.
Raportin mukaan argumentit maakuntien verotusoikeuden puolesta ovat vahvempia kuin argumentit sitä vastaan.
– Verotusoikeuden puute ei ole kuitenkaan kiireellinen kysymys, koska verotusoikeus voidaan myöntää maakunnille myös myöhemmässä vaiheessa, raportissa todetaan.
Arvointineuvoston raportin mukaan perustelut sote-maakuntauudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoitteelle ovat edelleen epäselvät, eivätkä hallituksen esitykset täsmennä niitä mekanismeja, joilla kustannussäästö saavutetaan.
– Säästötavoitteesta kiinnipitäminen voi johtaa palveluiden laadusta tinkimiseen, mikäli tuottavuus ei kasva odotetulla tavalla. Koska kustannussäästöt ovat hyvin epävarmoja, niiden käyttäminen uudistuksen tärkeänä perusteena on kyseenalaista.
– Koska ehdotetut uudistukset ovat merkittäviä ja vaikutukset epävarmoja, olisi kannatettavaa edetä varovaisemmin ja enemmän asteittain, raportissa sanotaan.
VATT:n tutkijat ovat oikeassa, sillä hallituksen esittämä maakuntahallinto ei ole edes perustuslain 120 §: ssä tarkoitettu kuntia suurempien hallintoalueiden itsehallinto, sillä itsehallinto edellyttää omaa veroitusoikeutta. Kuvitellaanpa millaisia kunnat olisivat ilman omaa verotusoikeutta.