Vihdoin elinvoima kasvaa Suomen suurimpien kaupunkien keskustoissa – lue parhaista esimerkeistä

Elinvoima on noussut keskustoissa keskimäärin 0,4 prosenttiyksikön verran yhden vuoden aikana. Elinvoimanousua on ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen, Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK ry) tiedottaa.

Etenkin suurimmissa kaupungeissa tilanne on kehittynyt suotuisaan suuntaan.

Vapaiden liiketilojen osuus keskustoissa on tänä vuonna 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuonna. Vapaiden liiketilojen osuus on tänä vuonna 10,3 prosenttia.

Vapaiden liiketilojen vähentäminen on yksinkertaisin keino vahvistaa elinvoimaa, tiedotteessa kerrotaan.

EKK:n mukaan ravintoloiden osuus suhteessa kauppoihin on nyt 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

Parhaat keskustaesimerkit

Helsinki

Helsingin keskustan elinvoimakiihdyttäjänä on eurooppalaisen huipputason “kulttuurikolmio”: Musiikkitalo, Amos Rex ja Kiasma. Eteläsatamaan rakennettava Arkkitehtuuri- ja designmuseo nostaa elinvoimaa Kauppatorin ympäristössä. Helsingin keskustassa on Suomen suurin työpaikkakeskittymä, jonka painoarvoa etätyön yleistyminen muutti. Keskustan kaupallinen tiiviys (7,36) on ylivoimaisesti Suomen paras, pääkaupunkimme arvon mukainen. Kauppoja ja ravintoloita on liiketiloissa suhteellisesti eniten (57,5 prosenttia) Suomessa. Vartin keskustassa on yhteensä 29 838 asukasta (9 500 asukasta / km2), mikä on selvästi Suomen korkein. Keskustan elinvoima on noussut vuodessa +4,5 prosenttia, mihin on vaikuttanut kauppojen ja ravintoloiden lisääntynyt määrä sekä samalla vapaiden liiketilojen väheneminen.

Tampere

Tampereen kaupunkikeskusta on suurista kaupungeista suhteelliselta elinvoimaltaan (3,476) Suomen ykkönen. Sitä on nostanut 10 vuodessa tehdyt merkittävät kehittämisinvestoinnit: Ratikka, Rantatunneli, Hämpin parkki, Nokia Areena, Tammelan jalkapallostadion, Ratinan kauppakeskus ja keskustan uudet asuinkorttelit. Muutamassa vuodessa Tampereelle on kehittynyt ehkä Suomen houkuttelevin kaupunkikeskusta tarjoten kaikki keskustaelämän parhaat puolet upeissa vesimaisemissa. Kaupallinen tiiviys on Suomen toiseksi paras. Vartin keskustan asukastiheys 8 250 asukasta / km2 on myös Suomen toiseksi paras.

Turku

Turun toriparkki ja samalla kauppatorin modernin elegantti uudistaminen kanavoi lähikortteleihin 100 miljoonien eurojen kehittämisinvestoinnit. Turku voitti keskustapalkinnon vuonna 2021 sekä myös sai menestystä EKK:n keskustatekokilpailuissa 2022, 2023 ja 2024. Kirjastosilta äänestettiin EKK:n äänestyksessä Suomen kauneimmaksi kaupunkisillaksi. Turku on onnistunut houkuttelemaan tapahtumineen etenkin kotimaisia kesämatkalijoita – se näkyy keskustassa esimerkiksi eurooppalaisen laatutason ravintolatarjontana. Vuonna 2026 valmistuva musiikkitalo Fuuga elinvoimaistaa Vartin keskustan eteläreunan. Kaupallinen tiiviys (4,69) on kolmanneksi paras Suomessa. Raitsikka puuttuu, vielä.

Jyväskylä

Jyväskylän keskusta on kolmessa vuodessa nostanut elinvoimaansa +15,4 prosenttia. Se on suurista ja keskisuurista kaupungeista paras suoritus. Keskusta on tunnettu toimivasta kävelykadustaan, joka on kerran noteerattu yhdeksi Pohjoismaiden parhaimmista (lähde: Arne Nedstam). Vartin keskustan asukasluku on noussut tällä vuosituhannella peräti +29,4 prosenttia. Vartin keskustan asukastiheys on Suomen neljänneksi korkein.

Kuopio

Kuopion toriparkki avattiin jo 1991. Toisen vaiheen jälkeen (valmistui 2014) Kuopiota voidaan pitää Suomen toriparkkipääkaupunkina (yhteensä 1280 autopaikkaa) turvaten keskustan elinvoiman kaikilla liikkumismuodoilla. Kuopiossa on pinta-alaltaan rännikatuineen suhteellisesti Suomen laajin kävelykeskusta. Kaupallinen keskipiste sijaitsee keskellä Kuopion elävää toria eli “Mualiman navalla”. Kauppahallikokonaisuus on kansainvälistä tasoa. Myös iltapainotteinen ravintolakatu lisää keskustan elinvoimaa. Vapaita liiketiloja on verraten vähän.

Lahti

Lahti on keskustaltaan hyvin kaupunkimainen. Asukastiheys Vartin keskustassa (5 814 asukasta neliökilometrille) on Suomen viidenneksi korkein heti Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän jälkeen. Vuonna 2015 valmistunut toriparkki on turvannut keskustan elinvoiman ja mahdollistanut keskustan kehittymisen. Toukokuussa avatun kauppahallin uudistamiseen panostettiin miljoona euroa. Keskustan elinvoima on Lahden keskustassa noussut kolmessa vuodessa +1,7 prosenttia. Vapaiden liiketilojen osuus on vähentynyt vuodessa esimerkillisesti yli 3 prosenttia.

Kouvola

Kouvolassa on ravintoloita suhteessa kauppoihin eniten Suomessa eli 41,4 prosenttia. Kouvolaa voisi todella pitää ravintolakaupunkina. Keskustan rakenne on jäntevä: rautatiet tuovat neljästä pääilmansuunnasta väen matkakeskukseen, jonka edestä aukeaa kävelykatu. Keskusta kävelykatuineen on palkittu jo kaksi kertaa valtakunnallisella keskustapalkinnolla (2003 ja 2020), ainoana Suomessa.

Lappeenranta

Lappeenranta on suomalainen kärkiesimerkki siitä, miten näyttävä kauppakeskus ruokakauppoineen voi olla keskustan elinvoimaveturina. Vuonna 2027 valmistuva toriparkki uusine kauppahalleineen lisää keskustan elinvoimaa vaikuttavana investointina. Elinvoimaluku on Lappeenrannassa pysynyt viisi vuotta hyvin vakaana. Vapaiden liiketilojen osuus on alle 10 prosenttia kokonaiskapasiteetista. Vartin keskustan asukasluku on noussut neljässä vuodessa lähes +6 prosenttia vahvistaen keskustan elinvoimaa.

Vaasa

Vaasan keskusta oli elinvoimavertailun kuudes Suomessa vuonna 2024. Vaasan keskustan elinvoimanosturi on toriparkki kaksine sisäänajoineen. Moottoritie tuo suoraan toriparkkiin, joka kytkeytyy esimerkillisesti suoraan keskustan keskeisimpiin kauppakeskuksiin ja hypermarkettiin säävapailla kävely-yhteyksillä. Vaasan keskustan elinvoima ja kaupallinen tiiviys on ollut vakaata tiivistyen torin ympärille ja lähikortteleihin. Vartin keskustan asukastiheys (5 191 asukasta neliökilometrille) luo kaupunkimaista ilmettä. Keskustarakenne matkakeskuksineen on tiivis ja jäntevä.

Seinäjoki

Seinäjoki on nimennyt itsensä Avaruuden pääkaupungiksi. Seinäjoki tunnetaan tapahtumien lisäksi keskustassa sijaitsevasta Alvar Aallon hallinto- ja kulttuurikeskuksesta, jota haetaan UNESCOn maailmanperintökohteeksi Aalto-kohteiden sarjassa. Ravintoloita suhteessa kauppoihin (39,7 prosenttia) on poikkeuksellisen paljon. Vartin keskustassa asukasluku on tällä vuosituhannella lähes kaksinkertaistunut.

Rovaniemi

Rovaniemen keskustan elinvoimaa ovat vahvistaneet kansainväliset matkailuvirrat ympäri maailmaa. Niillä on nyt keskeisin vaikutus keskustan kehittymiseen, etenkin talvimatkailulla. Uusien asuntojen myyntihinnat ovat nousseet viime vuosina, mikä on poikkeuksellista Suomessa. Lyhytvuokraukset tuovat elinvoimaa keskustan ravintoloihin, mikä näkyykin laadukkaassa ravintolatarjonnassa. Lähivuosina keskustan uudet hotellihankkeet kertovat edelleen vahvistuvasta elinvoimasta ja hyvistä kehittymisnäkymistä. Elinvoimaluku nousi kolmessa vuodessa +3,8 prosenttia. Vapaita liiketiloja on vain 6,3 prosenttia kokonaiskapasiteetista, mikä on elinvoimalaskennan kolmanneksi paras tulos Suomessa 2025.

Mikkeli

Mikkelin elinvoimanosturina toimii esimerkillisesti jäsennetty rakenteellinen kokonaisuus: matkakeskus, toriparkki, elävä tori kävelykatuineen ja keskustan kauppakeskukset sijaitsevat kaikki vain 200 metrin säteellä toisistaan. Mikkelin elinvoimaluku on kolmessa vuodessa noussut +2,3 prosenttia ja vapaita liiketiloja on vain 7,4 prosenttia liiketiloista, mikä on erinomainen tulos. Vartin keskustan asukasmäärä on noussut 2000-luvulla +11 prosenttia.

Porvoo

Porvoo oli vuoden 2024 elinvoimavertailussa viiden parhaan joukossa Suomessa. Pitkä kesämatkailukausi tuo kestävää elinvoimaa kansainvälisine matkailijoineen. Ravintolatarjonta on kansainvälistä tasoa Michelin-palkittuine ravintoloineen. Porvoon Vartin keskustan asukasluku on noussut 2000-luvulla +27 prosenttia, mihin keskeisesti on vaikuttanut länsirannan asuinrakentaminen. Kaupat ja ravintolat ovat liiketiloissa enemmistönä (55,3 prosenttia). Vapaita liiketiloja on erittäin vähän, vain 6,7 prosenttia. Kaupallinen tiiviys on korkea (3,91) historiallisessa kaupungissa.

Salo

Salon keskusta on ytimeltään tiivis. Joen länsipuolella on kaupallinen keskipiste ja itäpuolella on vireä tori. Kauppakeskus ja hypermarket pitävät yllä elinvoimaa. Keskustan elinvoima on neljä vuotta ollut suhteellisen vakaata. Kauppojen määrät ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Liiketilojen vaihtuvuus (13 prosenttia) on vuodessa ollut tavanomaista. Liiketilakapasiteetista kauppoja ja ravintoloita on alle puolet (40,9 prosenttia). Vapaiden liiketilojen osuus on neljässä vuodessa vähentynyt -1,0 prosenttia. Vartin keskustanasukasluku on kasvanut rauhallisen vakaasti koko 2000-luvun. Asuntomessut 2028 lisäävät keskustan elinvoimaa täydennysrakentamiskohteineen.

Hyvinkää

Hyvinkää on huippuesimerkki rohkeasti kehittäneestä kaupungista. Ytimestä purettiin ensin pois vanhaa rakennuskantaa (mm. kaupungintalo) ja tilalle rakennettiin vaikuttava kauppakeskus vetureinaan täyden valikoiman ruokakaupat. Hyvinkään keskustan elinvoima on noussut kolmessa vuodessa upeasti +10,7 prosenttia. Vapaita liiketiloja on 9,9 prosenttia. Vartin keskustan asukasluku on 2000-luvulla vahvistunut +19 prosenttia.

Vantaa

Tikkurila on Vantaan pääkeskus (ja yksi Vantaan seitsemästä keskustasta). Tikkurilan elinvoimanostureina on ollut rohkea purkaminen ja tiivis uuden rakentaminen tilalle, mistä Tikkurila sai valtakunnallisen keskustapalkinnon 2019. Vaikuttava kauppa- ja matkakeskus Dixi ohjaa lähes kaikkia asiakasvirtoja. Elinvoimaluku on vahva (3,929) ja on noussut kolmessa vuodessa +7,9 prosenttia. Kauppojen ja ravintoloiden osuus kokonaisliiketilakapasiteetista on 56,5 prosenttia. Asukastiheys on Vartin keskustassa kasvussa (nyt 6 091 asukasta neliökilometrillä) ja noussut huikeat +59 % 2000-luvulla.

Järvenpää

Järvenpää on rakenteeltaan ryhdikäs ja aidosti kaupunkimainen tukeutuen linjakkaaseen kävelykatuunsa. Elinvoima on lähes palautunut kahdessa vuodessa vuoden 2022 tasolle. Vapaita liiketiloja on vain 7,3 prosenttia kokonaisliiketilakapasiteetista, mikä on erinomainen suoritus. Vartin keskustan asukasluku on noussut 2000-luvulla +41 prosenttia, mikä on huippuluokkaa. Se kertoo jatkuvan kaupungistumiskehityksen vahvistaneen esimerkillisesti keskustaa.

Lohja

Lohja on matalasti rakennettu harjukaupunki, joka hyödyntää pitkiä kauniita näkymiä ja isoa maisemaa. Lohja hyötyy taitavasti pääkaupunkiseudun kanavoimista mahdollisuuksista Turun moottoritien sivutessa lähistöllä. Keskustan elinvoima hakee vielä tasapainoa. Ravintoloiden osuus suhteessa kauppoihin on kasvussa. Vartin keskustaan on tullut +16 prosenttia uusia asukkaita 2000-luvun aikana vahvistaen osaltaan keskustan elinvoimaa.

Kerava

Keravan Vartin keskustan asukasluku on noussut 2000-luvulla +37 prosenttia. Nyt asukastiheys on 4362 asukasta neliökilometrille. Kerava on mittakaavaltaan inhimillinen, mutta vaikutelmaltaan kaupunkimainen. Kauppoja ja ravintoloita Keravalla on kokonaisliiketilakapasiteetista 44,6 prosenttia. Vapaita liiketiloja on vain 4,3 prosenttia, mikä on kärkitulos vuonna 2025 Suomessa. Kerava terävöittää nyt omaa kaupunki-identiteettiään osana pääkaupunkiseudun keskustaverkostoa.

Savonlinna

Savonlinnan oopperajuhlat on perinteisin kesätapahtuma Suomessa jo vuodesta 1912. Olavinlinna on keskeinen kaupunkikuvallinen dominantti. Savonlinna on hehkuva kesäkaupunki, joka houkuttelee matkailuvirtoja. Ne heijastavat elinvoimaan myös pitkälle talvijaksolle. Keskustan elinvoima onkin kolmessa vuodessa kehittynyt vakaasti. Vapaa liiketilat ovat kolmessa vuodessa vähentyneet 5,0 prosenttia, mikä on erinomainen suoritus.

Tornio-Haaparanta

Tornio-Haaparanta on kahden valtion kaksoiskaupunki yhteisine keskustoineen “rajalla”. Elinvoimakehitys on kolmessa vuodessa ollut vahvaa (+20,3 prosenttia). Siihen on vaikuttanut vapaiden liiketilojen vähentyminen kolmessa vuodessa 4,5 prosenttia. Keskustan kehittyminen tulevaisuudessa riippuu siitä, kuinka pystytään vahvistamaan kaupallista vaikutusaluetta kauemmas niin Suomen kuin Ruotsin puolelle ja miten tiivistetään yhteistyötä yli rajojen.

Raisio

Raision keskustaan vaikuttaa sen kuuluminen Turun talousalueeseen, joka heijastaa asioimiseen ja asiointivirtoihin. Raision keskusta on nyt hakemassa ja löytämässä uutta tasapainoa. Vapaiden liiketilojen osuus on 12,0 prosenttia. Raisio janoaa juurevaa keskustavisiota ja taitavia panostuksia. Kehittyminen on aina näkyvä muutos.

Heinola

Heinola on idyllinen kaupunki reilun tunnin sujuvan ajomatkan päässä pääkaupunkialueelta. Kaupungin ulkoinen saavutettavuus on näin erinomainen. Kauppojen ja ravintoloiden osuus keskustan kokonaisliiketilamäärästä on pysynyt vakaana kolme vuotta. Vapaiden liiketilojen osuus on nyt 11,4 prosenttia, mikä on lähellä valtakunnallista keskiarvoa 2025. Keskustan elinvoima tiivistyy torin ympärille. Käkisalmi-museo tuo nyt uutta asiakasvirtaa keskustaan.

Pietarsaari

Pietarsaaressa on loistokas kaupunkikonsepti 1980-luvulta aukiomaisine kävelykatuineen ja tyylikkäine toreineen, jota reunustaa rakennuskantaa neljältä vuosisadalta. Pietarsaari on vaalinut keskustaansa vuosikymmenet ja vaalii tulevaisuudessakin – kauppaa ei ole päästetty pelloille. Pietarsaari sai valtakunnallisen keskustapalkinnon 2022. Keskustan elinvoimaluku 5,06 on Suomen paras vuonna 2025. Se oli vuonna 2023 vielä 6,82, mitä on laskenut nyt vapaat liiketilat, joita on nyt 7,8 prosenttia kokonaisliiketilamäärästä. Vapaiden liiketilojen osuus on valtakunnallisesti 2025 viiden kärjessä.

Naantali

Naantali kuuluu suomalaisen kesäidylliin keskiaikaisine historioineen. Kesäjakso saa keskustan sykkimään aina elinvoimaisesti. Uusi asuinrakentaminen on tuonut uusia asukkaita, jotka ovat keskustan tärkeimpiä asiakkaita ympäri vuoden. Vapaita liiketiloja on vain 5,0 prosenttia kokonaisliiketilakapasiteetista, mikä on toiseksi paras tulos Suomessa vuonna 2025. Vartin keskustan asukasluku on ollut tasaisessa nousussa koko 2000-luvun.

Uusikaupunki

Uusikaupunki sai valtakunnallisen keskustapalkinnon (7.5.2025) mm. Wintteri-monitoimijatalollaan, joka maksoi 70 miljoonaa euroa. Se sijoitettiin esimerkillisesti keskustaan vahvistamaan kaikkea yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa. Keskustailmeessä on nyt monitasoisuutta, ripaus jopa huumoria, mutta puukaupunkikorttelit ovat aina kaiken kehittämisen selkärankana. Vuoden aikana kaupat ja ravintolat pitivät nyt pintansa. Keskustan asukasluku on ollut 2000-luvulla hieman laskussa, mutta voi kääntyä nousuun aktiivisella keskustan kehittämisellä.

Lähde: EKK ry

Lue myös:

Lue täältä, mitkä kunnat maksavat vauvarahaa – suurimmillaan voi saada 10 000 euroa per lapsi