Vihreästä siirtymästä työpaikkoja myös suurten kaupunkien ulkopuolelle – ”Tasapainottaa alueiden kehitystä”

Tietotyöhön nojaavat alat ovat selvästi merkittävimmät uuden kasvun alat Suomessa. Vuosina 2015–2023 tietoalat loivat Suomeen 50 000 uutta työpaikkaa ja 26 500 uutta yritystä.

Tämä selviää Kuntaliiton MDI:llä teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee alueellista yritysperustantaa sekä tietoalojen, vihreän siirtymän alojen ja muiden kasvualojen työpaikkakehitystä.

Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa kuntien roolin elinvoiman edistäjänä vahvistuneen entisestään työllisyys- ja elinkeinopalvelujen siirtyessä valtiolta kuntien vastuulle vuoden vaihteessa 2025.

– Yritystoiminta on keskeinen elinvoiman lähde kunnissa. Koko Suomen kestävä kasvu tehdään kunnissa ja kaupungeissa, kiteyttää Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.

Vaikka tietoalojen yrityskanta kasvaa kaikissa kunnissa, on työpaikkojen määrän kasvu tietoaloilla kuitenkin alueellisesti hyvin keskittynyttä.

– Työpaikkojen kasvu kasautuu valmiiksi vahvoille alueille ja suuriin kaupunkeihin, mikä heikentää muiden kaupunkien väestöpohjaa, osaamispääomaa sekä ennen kaikkea vaikeuttaa paitsi uusien alojen kasvua, myös nykyisten työmarkkinoiden uudistumista.

– Tämä on kriittistä elinkeinorakenteen uudistumisen näkökulmasta ja voi johtaa alueellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen sekä koulutetun työvoiman keskittymiseen entistä harvemmille alueille, Härkönen lisää tiedotteen mukaan.

Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan kolmea toimialojen kokonaisuutta, jotka on ryhmitelty selvitystä varten: tietoalat, vihreän siirtymän alat sekä kasvualat.

Kasvualojen ryhmään kuuluvat toimialat, joissa yritysten määrä on kasvanut, arvonlisäys on kasvanut ja arvonlisä per työntekijä on kasvanut vuosien 2015–2023 aikana. Ryhmät ovat toisensa poissulkevia ja kattavat 35 prosenttia koko maan työpaikoista ja 32 prosenttia koko maan yrityksistä.

Maltillista kehitystä

Vihreän siirtymän toimialaryhmän työpaikkakehitys on ollut maltillista, mutta vahvistunut selvästi 2020-luvulla, tiedotteessa kerrotaan. Vihreän siirtymän alojen kehitys on ollut alueellisesti tasaisempaa ja työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti ympäri maata.

– Vihreän siirtymän alat ovat tarjonneet kasvavassa määrin mahdollisuuksia erityisesti seutukaupungeille ja maaseutukunnille. Alan kasvunäkymät ovat hyvät ja työpaikkoja sekä yrityksiä syntyy myös suurten kaupunkien ulkopuolelle, mikä puolestaan tasapainottaa alueiden kehitystä, Härkönen kuvailee.

Selvityksessä vihreän siirtymän alat on määritelty tiukasti, mikä tarkoittaa sitä, että määrät sekä yritysten että työpaikkojen osalta ovat varsin maltillisia.

Tuttuja kasvun aloja

Kasvualoilla viitattiin tässä tarkastelussa aloihin, joilla tapahtui kasvua työpaikkojen, yritysten ja arvonlisäyksen osalta vuosien 2019–2023 aikana. Kasvualojen ryhmä on vahvasti teollisuuspainotteinen.

Kasvualojen työpaikkojen sekä yritysten määrä on kasvanut, joskin tieto- ja vihreän siirtymän aloja hitaammin. Kasvualojen merkitys on noussut myös suurimmassa osassa maata ja kaikissa kuntaryhmissä alan painoarvon korostuessa etenkin keskuskaupungeissa ja seutukaupungeissa.

Itä-Suomessa vaikeampaa

Yrityskannan kasvu on selvityksen mukaan alueellisesti tasapainoisempaa, mutta elinvoiman kehityksen kannalta tärkeiden työpaikkojen kehitys kolmen eri toimialan kokonaisuuden näkökulmasta keskittävät Suomea kohti suurimpia kaupunkeja.

Maantieteellinen eriytyminen on huomattavaa ja etenkin Itä-Suomen näkymät ovat kaikkien kolmen tarkastellun alan osalta haastavat.

Itä-Suomen maakuntien ja kuntien painoarvo sekä tietoaloilla että vihreän siirtymän aloilla on vähäinen ja osin jopa laskusuuntainen.

Vaikka vihreän siirtymän kasvu voi tuoda mahdollisuuksia myös suurten kaupunkien ulkopuolelle, Itä-Suomessa tällainen kasvu on ollut hajanaista ja yksittäisten kuntien varassa.

Suurimpien kaupunkien merkitys korostuu käytännössä kaikissa kolmessa toimialaryhmässä ja myös muiden työpaikkojen osalta. Tiedotteen mukaan riskinä on, että myös tulevaisuuden kasvualat voimistavat Suomen alueellista eriytymistä.

– Jotta Suomi saadaan kestävän kasvun uralle, eri alojen kehitystä on vahvistettava kaikkialla Suomessa, myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Kuntien ja kaupunkien mahdollisuuksia tukea alojen kasvua tulee edistää muun muassa niiden kasvutoimia hankaloittavien normien purkamisella sekä pitämällä huoli, ettei uudella lainsäädännöllä luoda kasvua hidastavia uusia normeja, Härkönen korostaa.

– Ei pidä myöskään unohtaa kuntien keskeistä merkitystä koulutuksen järjestäjänä, tuottajana ja rahoittajana. Osaava työvoima ja sen oikea kohdentuminen luo pohjaa kestävälle kasvulle koko Suomeen.

Lue myös: