-Synkkyys on realismia, totesi Vesa Vihriälän (oik.) johtaman ryhmän raportista VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki (vas.) raportin luovutustilaisuudessa perjantaina. Keskellä TEMin kanslaipäällikkö Jari Gustafsson. (Kuva: Laura Kotila / VNK)

Menoja on leikattava, verotusta kiristettävä ja kasvua tuettava rakennepolitiikalla, kun talouden välitön elvytysvaihe on ohi, linjaa koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittänyt ryhmä, joka luovutti raporttinsa tänään. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja jäseninä professori Bengt Holmström ja professori Roope Uusitalo sekä VTT Sixten Korkman.

Työryhmän mielestä sopeutumistarve on niin suuri, että tarvitaan kaikkia edellä mainittuja keinoja. Ryhmä ei ota kantaa yksittäisiin keinoihin, mutta raportissa nostetaan esiin työmarkkinoihin, koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan ja verotuksen tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä.

Sopeutustarpeen suuruus on epävarma. Muuttumattomilla talouden rakenteilla sen minimisuuruusluokaksi ryhmä toteaa 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tämä riittäisi todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla. Sopeutus pienentäisi vastaavalla määrällä pitkän aikavälin kestävyysvajetta mutta ei riittäisi poistamaan sitä.

Ryhmän mukaan sopeutustarvetta voidaan vähentää, jos työllisyysastetta, tuottavuutta ja erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tehokkuutta kyetään nostamaan. Tällaisen rakennepolitiikan haaste on, että se vaikuttaa parhaimmillaankin hitaasti ja vaikutukset ovat aina epävarmoja.

Selvitysryhmä esittelee raportissaan kolmivaiheisen talousstrategian koronakriisiin. Talouspolitiikan ensimmäinen tehtävä on vähentää rajoitustoimista ja pelosta aiheutuvia välittömiä haittoja ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle. Tämän jälkeen talous tarvitsee tuntuvaa elvytystä. Kun talous on palautunut kasvuun, talouden vaurioita tulee korjata ja julkinen talous vakauttaa. Selvitysryhmän mukaan hallituksen tulisi elvytystoimista päättäessään päättää myös tarvittavan sopeutuspaketin tavoitteista sekä määrittää prosessi toimenpiteiden valmistelua ja rivakkaa toimeenpanoa varten.

Raportissa todetaan, että elvytystoimia voi harkita jo loppukesän aikana, jos rajoitusten poistamisessa on riittävästi edetty.

– Kuntien tukeminen valtionapuja lisäämällä on joka tapauksessa tarpeen jo kuluvan vuoden aikana sekä kuntien verokertymän supistumisen että palvelutarpeiden kasvun takia, raportissa sanotaan.

Ryhmä arvioi, että Suomen talous ajautuu koronakriisin myötä syvään taantumaan; tuotanto ja työllisyys notkahtavat aiemmalta kasvu-uraltaan pitkäksi aikaa.

-Uhkana on uusi ”menetetty vuosikymmen”, selvitysryhmän tiedotteessa sanotaan.

Raportissa pidetään toteutettuja tukitoimia yrityssektorin toimintaedellytyksille hyödyllisinä. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan yleisempi järjestelmä, joka tukee nopeasti kaikkien toimialojen yritysten kannattavuutta. Selvitysryhmä ehdottaa, että tuki kohdistettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten sellaisten kustannusten kattamiseen, joita yrityksen on vaikea sopeuttaa lopettamatta toimintaansa kokonaan. Myös työvoimakuluja tulisi ryhmän mukaan lukea korvauksen piiriin.

Selvitysryhmän mukaan vuoden 2021 budjetin tulisi nykytiedon valossa olla tuntuvasti elvyttävä.

– On ensiarvoisen tärkeää, että elvytyspolitiikka tähtää talouden suorituskyvyn vahvistamiseen. Tämä ei puolla verotuksen yleistä keventämistä tai tulonsiirtojen ja etuuksien lisäämistä. Sen sijaan on pyrittävä panostamaan tavalla, joka ajan mittaan lisää talouden tuotantokykyä ja kasvuhakuisuutta, tiedotteessa todetaan.

Selvitysryhmän mukaan luontevia panostamisen kohteita voisivat olla investoinnit yhteiskunnan perusrakenteeseen, koska ne tukevat taloutta lisäämällä kysyntää lyhyellä aikavälillä ja vahvistamalla talouden suorituskykyä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

-Investoinnit ympäristö- ja ilmastopolitiikan edistämiseen sekä energiatehokkuuden lisäämiseen ovat harkinnan arvoisia. Myös lisäykset osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovointiin on perusteltua ajoittaa etupainoisesti. Tällaisten pysyvien menojen täytyy silti sopia pidemmän ajan niukkoihin menokehyksiin, ryhmä toteaa.

Raporttia tiedotustilaisuudessa kommentoinut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki kuvaili raportin “maalaavan synkän kuvan siitä, mihin olemme menossa”.

-Synkkyys on kuitenkin realismia, Hetemäki sanoi, ja arvioi raportin tarjoavan hyvät eväät tilanteesta selviämiselle.

Selvitysryhmän raportissa esiteltyjä mahdollisia politiikkatoimia:

Harkinnanarvoisia asioita poliittisiksi toimiksi työmarkkinoiden kehittämisessä:

Harkinnanarvoisia toimia koulutus- ja innovaatiopolitiikassa:

Harkinnanarvoisia toimia veropolitiikassa:

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kuntien määrää vähennettävä reippaasti, noin parilla sadalla.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*