Kuva: Pixabay

Valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2018 vastasi toteutunutta talouskehitystä melko hyvin, todetaan ministeriön eilen julkaisemassa ennustepoikkeamaraportissa.

Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan valtiovarainministeriön edellisen vuoden syksynä julkistamaa talousennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Talousennuste vuodelle 2018 julkistettiin syksyllä vuonna 2017, ja ennuste toimi vuoden 2018 budjetin pohjana.

Raportissa tarkastellaan ennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.

Esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 2,1 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2018 tietojen perusteella 2,3 prosenttia. Työllisyydessä puolestaan syksyllä 2017 työllisten määrän ennustettiin kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2018 ja työttömyysasteen ennustettiin olevan 8,1 prosenttia. Toteutunut työllisyyden kasvu oli 2,7 prosenttia ja työttömyysaste 7,4 prosenttia.

Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2019 alustavan arvionsa kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2018. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, mikä vaikuttaa merkittävästi myös valtiovarainministeriön arvioiden osuvuuteen.

VM myöntää: Kiky ei auttanut toivotusti

Raportin mukaan julkisen talouden tila vuonna 2018 oli ennustettua parempi. Vuoden 2017 syksyllä julkisyhteisöjen velkasuhteeksi ennakoitiin 61,9 prosenttia. Toteutunut velkasuhde osoittautui 3,0 prosenttiyksikköä pienemmäksi, 58,9 prosentiksi. Raportin mukaan tähän vaikutti se, että valtionvelka jäi ennustettua pienemmäksi, kun taas paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen velka osoittautui hieman ennustettua suuremmaksi. BKT:n nopeampi nimellinen kasvu pienensi velkasuhdetta noin 0,3 prosenttiyksikköä.

Valtion velkasuhteen ennustepoikkeamaan vaikutti se, että velkaa otettiin vuoden 2017 ja 2018 lopussa odotettua vähemmän. Vuonna 2018 velkaa otettiin odotettua vähemmän muun muassa suurien yksittäisten ennakoimattomien tuloerien, kuten vientiluoton takaisinmaksun ja osakemyyntitulojen, vuoksi. Suhdannevaihtelut heijastuvat selvimmin valtiontalouteen erityisesti verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema vuonna 2018 oli ennustettua parempi, noin −0,7 prosenttia, verrattuna ennustettuun −1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Paikallistasolla rahoitusasema on haasteellinen. Kuntataloutta haastoi viime vuonna muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, verotulojen putoaminen ja kuntien ja kuntayhtymisen kasvaneet menot. VM:n raportin mukaan paikallishallinnon rahoitusasema vuonna 2018 on ennakkotietojen mukaan 0,5 prosenttiyksikköä heikompi kuin syksyllä 2017 ennustettiin.

Raportissa myönnetään, että esimerkiksi kilpailukykysopimuksen työajan pidentämisellä saaduksi arvioitu säästöpotentiaali jäi haaveeksi. Kuntaliitto on arvostellut olettamuksiin perustuvaa kiky-sopimuksen vaikutusta ja sillä perusteltuja kiristyksiä kuntatalouteen. Kuntaliitto arvioi talvella, että lähes puolet kikyn vaikutuksista ei kompensoidu. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., puolestaan arvioi, että Kuntaliitto liioitteli kikyn negatiivisia vaikutuksia.

VM:n raportin mukaan merkittävin tekijä ennustepoikkeaman taustalla on kulutusmenojen ennakoitua suurempi kasvu.

– Etenkin välituotekäytön ja palkkausmenojen taso nousivat arvioitua korkeammaksi. Tämä selittyy osaksi sillä, ettei paikallishallinnon sopimuskorotuksia vuodelle 2018 tiedetty vielä syksyllä 2017, jolloin sopimuskorotusten ennakoitiin olevan maltillisempia. Vuoden 2018 yleiskorotuksen lisäksi paikallishallinnon palkkausmenoja nosti vuoden 2019 tammikuussa maksettu tuloksellisuuserä, joka kirjattiin suoriteperusteisesti jo vuodelle 2018. Lisäksi erikoissairaanhoidon alueellisesta tehostamisesta, omais- ja perhehoidon kehittämisestä sekä kilpailukykysopimuksen työajan pidentämisestä arvioitu säästöpotentiaali näyttää jääneen realisoitumatta, raportissa todetaan.

VM muistuttaa, että syksyllä 2017 laadittu paikallishallinnon kehitysarvio vuodelle 2018 oli painelaskelma, jossa ei ennakoitu tuolloin vielä täsmentymättömiä kuntien omia toimia vuodelle 2018. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuodelle 2018 laski 0,04 prosenttiyksikköä, joka vaikutti verotuloihin vajaat 40 miljoonaa euroa laskevasti. Lisäksi kiinteistöverojen tuotot jäivät syksyllä 2017 arvioitua pienemmiksi, sillä hallitus perui kiinteistöveron alarajoihin suunnittele- mansa korotukset.

Lue myös:

Neljä syytä, joiden takia kiky ei auttanutkaan kuntataloutta

Kuntatalous ajautui kriisiin – kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen

Pääministeri Sipilä: “Hallitus ei ole leikannut yhtään kunnilta” – Kuntaliiton Lehtonen: “Hallitus on leikannut ovelasti, mutkien kautta”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*