Voimalakunnat haluavat lisää kiinteistöveroja
Tuulivoimalat tulevat voimaloiden korkeamman kiinteistöveron piiriin 2018. (Kuva: Ville Miettinen)
Pohjoisen kunnat kaipaavat lisää kiinteistöveroja voimaloilta. Osa voimalaitoskunnista vaatii, että voimaloiden kiinteistöveron maksimirajaa korotetaan, niin kuin hallitus alun perin aikoi.
Erityisesti voimaloiden kiinteistöveroista hyötyvät 18 Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntaa ovat antaneet asiasta kannanoton, jossa ne esittävät, että voimaloiden kiinteistöveron yläraja nostetaan 2019 3,5:een. Se sisältyi hallituksen alkuperäiseen suunnitelmaan. Vuodelle 2018 maksimiprosentiksi on määrätty 3,1.
Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana päätösperusteisesti 25 miljoonalla eurolla vuosittain.
Kannanotossa muistutetaan, että korotus olisi kohdistunut myös tuulivoimaloihin, jotka tulevat voimalaitosten kiinteistöveron piiriin 2018.
Mikäli kunnat nostaisivat veron ehdotetulle ylärajalle, olisi välitön vaikutus kannanoton mukaan pohjoisen kunnissa 4,1 miljoonaa.
Voimalaitosten kiinteistöveroa kannetaan nykyisellään hieman yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kiinteistöveropotti on noin 1,7 miljardia. Veroa kannetaan voimalaitoksista eniten vesivoimalaitoksista.
Kiintistöveroa pidetään hyvänä verona erityisesti siksi, että se ei kärsi suhdannevaihteluista kunnallisveron tapaan. Se on myös hallinnollisesti yksinkertainen eikä veropohja siirry muualle maahan eikä ulkomaille.
Voimalaitosten sijaintikunnille maksamia veroja on määrätty erilaisin tavoin kunnes päädyttiin siihen, että voimalat maksavat kiinteistöveroa, joka on korkeampi kuin muut kiinteistöt maksavat.
Tätä on perusteltu voimalaitosten kunnille aiheuttamilla ympäristöhaitoilla sekä sillä, että muuten kuntien voimalaitoksista saamat verotulot jäävät kovin vähäisiksi. Ne työllistävät melko vähän ihmisiä, joten palkkaverotuloja tai henkilöstön määrään perustuvaa yhteisöveroa ei kunnille juuri tule.
