Kuva: Ville Miettinen
VTV:n mukaan avoimuuden lisääminen rahoitusperiaatteen toteutumisen seurannassa mahdollistaisi kunnissa esimerkiksi yksittäisten päätösten paremman perustelemisen.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan kuntatalouden makro-ohjaus on kokonaisuutena toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Se on lisännyt tietoa kuntataloudesta osana julkisen talouden kokonaisuutta ja parantanut tiedonkulkua, todetaan VTV:n tämään julkaisemassa Kuntatalouden ohjaus – finanssipolitiikan tarkastuskertomus -raportissa.

VTV löysi tarkastuksessaan myös paljon parannettavaa. Raportin mukaan kuntatalouden makro-ohjauksen kannustimet ovat tavoiteluonteisia eikä ohjauksella voida taata rahoitusasematavoitteen saavuttamista.

– Menorajoitteen asettamisen perusteluiden ja toteutumisen seurannan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat heikkoja, ja rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi kevyttä. Myös toimenpiteiden vaikutusarvioissa on kehitettävää, raportissa todetaan.

Tarkastuskertomus on lähetetty valtiovarainministeriölle, opetus- ja kulttuuriministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarain controller -toiminnolle.

Potkua menorajoitteen ja rahoitusperiaatteen seurantaan

Valtioneuvoston asettama menorajoite antaa euromääräisen rajan sille, kuinka paljon valtio voi toimillaan lisätä kuntien menoja.

VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Ville Haltia arvioi, että ministeriöt voisivat perustella avoimemmin toimenpiteitä, joilla pyritään menorajoitteen saavuttamiseen.

– Menorajoitteen toteutumisen seuranta pitäisi järjestää siten, että myös ulkopuoliset havainnoitsijat pystyisivät seuraamaan, miten se on toteutunut, Haltia sanoo Kuntalehdelle.

Toivomus avoimuuden lisäämisestä liittyy myös rahoitusperiaatteen toteutumiseen. Raportin mukaan rahoituksen riittävyyttä kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen eli rahoitusperiaatteen toteutumista ei seurata tarpeeksi monipuolisesti.

Valtion pitäisi taata, että kunnilla on riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen, Haltia sanoo.

Toteutumista pitäisi kuntalain mukaan arvioida kuntatalousohjelmassa.

– Tällä hetkellä arvioidaan kyllä, mutta yksipuolisesti taloudellisiin tunnuslukuihin perustuen. Lopulta selkeää kantaa ei oteta, onko rahoitusperiaate toteutunut tai onko se mahdollisesti vaarantumassa joissakin kunnissa.

Tämänkaltainen avoimuuden lisääminen mahdollistaisi kunnissa esimerkiksi yksittäisten päätösten paremman perustelemisen.

– Nyt on paljon kiistaa, kun kuntasektorilla voi olla erilaisia näkemyksiä kuin valtiolla, mihin päätökset johtavat. Jos tätä ei pystytä systemaattisesti seuraamaan ja todentamaan, seurauksena on juupas–eipäs-väittelyä, jos ei pystytä systemaattisesti seuraamaan ja todentamaan. Näkisin, että myös kunnat hyötyvät siitä, jos todellinen tilanne tulee esiin.

Haltia muistuttaa, että säästötoimenpiteisiin liittyy tavallisesti valtionosuuden leikkaaminen.

– Leikkaus perustuu säästöarvioon. Jos säästöt on arvioitu yli, kunnilta leikataan enemmän kuin mitä ne todellisuudessa pystyvät säästämään. Tämä puolestaan johtaa velkaantumiseen ja palvelutason heikentymiseen.

– Toki valtionosuuksien tarkistuksen kautta raha tulee kunnille takautuvasti. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että rahoitus heiluu.

Mittarit yhdenmukaisiksi

Raportin mukaan yksittäisten kuntien ohjauksesta puuttuvat mittarit, jotka ohjaisivat kuntia kohti julkisen talouden tasapainotavoitetta. Tämä johtuu eri kirjanpitojärjestelmien eroista. Talouden mittarina käytetään edelleen usein taseeseen kertyvää kirjanpidollista alijäämää, joka ei sovi yhteen EU:n määrittelemien makro-ohjaustavoitteiden kanssa, jotka perustuvat kansantalouden kirjanpidon nettoluotonantoon.

– Jos ohjataan yksittäisiä kuntia määrittelemällä, mikä niiden alijäämän pitää olla, se ei takaa että kokonaistasolla saavutetaan hallituksen asettama nettoluotonannon tavoite.

Tätä ohjausta olisi Haltian mukaan mahdollista yhdenmukaistaa.

– Maakuntatalouden ohjauksessa toiminnan ja investointien rahavirta on keskeisenä tunnuslukuna. Siinä mielessä osaratkaisu ongelmaan on sote. Mutta kuntaohjaukseen jää edelleen käsitteellinen ero. Se ero pitäisi olla kirkkaana mielessä ja alijäämän rinnalla olisi harkittava toiminnan ja investointien rahavirran käyttämistä myös kuntatalouden ohjauksessa.

Vaikka raportti on VTV:n raporttien tapaan melko kriittinen, kokonaisuutena uudistukset, joita 2015 tehtiin kuntalakiin ja koko julkisen talouden ohjausjärjestelmään, ovat toimivia, Haltia muistuttaa.

– Tällä on ollut oma osansa vahvistuvaan kuntatalouteen, Haltia uskoo.

TARKASTUSVIRASTON SUOSITUKSET:

Tarkastuksen perusteella tarkastusvirasto suosittaa, että valtiovarainministeriö

1. parantaa menorajoitteen asettamisen perusteluiden avoimuutta sekä toteutumisen seurantaa.

2. edelleen kehittää kuntatalousohjelmassa rahoitusperiaatteen arviointia monipuolisemmaksi.

3. vahvistaa mikro- ja makro-ohjausjärjestelmien koordinaatiota, lisää erojen läpinäkyvyyttä ja sovittaa yhteen taloutta ohjaavia sääntöjä. Yksittäisen kunnan tasapainovaatimus tulisi määritellä niin, että se ohjaa paremmin kohti makrotason rahoitusasematavoitetta.

4. edelleen kehittää tietopohjan sisältöä kuntatalouden ohjauksen tarpeisiin. Tietosisältöjä koskevien säädösten ja ohjeistuksen sitovuutta on lisättävä.

 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*