Fennovoima ilmoitti toukokuussa, että se purkaa venäläisen Rosatomin kanssa tekemänsä sopimuksen ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Fennovoima perui myös rakentamislupahakemuksen. Laitostoimitukseen liittyvät työt Pyhäjoen työmaalla ovat päättyneet. Yhtiöllä on meneillään koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, jotka päättynevät 21. kesäkuuta. (Kuva: Fennovoima)

Asiantuntija-artikkeli

Kirjoitin Fennovoiman hankkeesta Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalle 6.10.2014 otsikolla ”Ydinvoiman riskit kaatuvat kuntien niskaan”. Ydinvoimalahanke karahti lopullisesti karille, kun Fennovoiman hallitus ilmoitti 2.5.2022 purkavansa venäläisen Rosatomin kanssa tekemänsä sopimuksen ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikivenniemeen.

Hanke lähti lupaavasti liikkeelle, mutta ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 2012. Fennovoiman pääosakas, 34 prosentin osuuden Fennovoimasta omistava E.ON, vetäytyi hankkeesta, jossa onnistuminen olisi rakentunut hyvin pitkälle saksalaisen suuryhtiön osaamisen varaan. Siihen kuului mm. laitostoimittajien ja osaurakoiden kilpailuttaminen. Tavoitteena oli ollut länsimainen toimijakokonaisuus. Koko hanke näytti kaatuvan.

Hankkeen  jatkumisen pelasti taitavasti operoinut Rosatom. Sen tarjoamaan kokonaisuuteen kuului reaktorilaitoksen ja ydinpolttoaineen toimittaminen. Kuntayhtiöt kasvattivat omistusosuuttaan vielä vuoden 2014 syksyllä, vaikka Venäjä oli miehittänyt Krimin maaliskuussa.

Tällä hetkellä arvio kuntaomistajien menetyksistä on 500–700 miljoonan euron luokkaa. Oppirahojen suuruutta voi kuvata rakennushankkeiden avulla. Tuolla summalla olisi rakennettu jopa sata päiväkotia tai kolme lastensairaalaa tai kaksi areenaa Tampereelle yhden sijasta.

          *                    *                    *

Etsimällä syyllisiä ei paranneta konsernien tulevaisuutta. Syyttelyjen sijaan on keskityttävä selvittämään, miten johtamisjärjestelmää on korjattava.

Valtuustolla on kuntakonsernissa ylin päätösvalta. Sillä on myös tytäryhtiöihin ulottuvaa omistajaohjausvaltaa. Yritettiinkö sitä edes käyttää ydinvoimahanketta koskevassa asiassa? Ainakin näin tehtiin Oulussa ja Vantaalla.

Oulun kaupunginvaltuusto teki kesällä 2014 päätöksen, että Oulun Energialla on oikeus osallistua Fennovoima-hankkeeseen. Tätä parempaa esimerkkiä omistajaohjauksesta on vaikea löytää. Päätöksestä valitettiin, mutta KHO totesi valtuuston toimineen lainmukaisesti.

Vantaalla kaupunginvaltuusto teki 19.11.2012 omistajaohjausta koskevan päätöksen kaupunkistrategian käsittelyn yhteydessä: omistajaohjaus ei sido Vantaan Energiaa. Päätös tehtiin kaupunginhallituksen yksimielisen esityksen pohjalta. Sanallakaan sitä ei perusteltu. Tällä päätöksellä annettiin Vantaan Energialle päätösvalta hankkeessa. Vapaat kädet saanut yhtiön hallitus kiitti luottamuksesta ja teki syyskuussa 2014 Vantaasta Fennovoiman suurimman kuntaomistajan.

          *                    *                    *

Kahden suuren kaupungin ratkaisut osoittavat, miten suuren harkintavallan omistajaohjaukseen kuntalaki antaa.

Ovatko hanketta koskevat riskiarviot jääneet tekemättä? Ajateltiinko kuntakonserneissa, että eduskunta on antaessaan luvan voimalahankkeen toteuttamiselle tehnyt samalla maariskejä koskevan arvion eli turha sitä on miettiä. Jos näin ajateltiin, kyseessä oli paha virhearvio. Voimalahankkeen omistajien on tehtävä liiketoimintariskejä koskevat riskiarviot. Niiden tekemistä ei voi ulkoistaa. Se olisi vastuun ulkoistamista. 

Nyt kysellään, missä päätökset voimalahankkeeseen osallistumisesta tehtiin. Päätöksen tekivät kuntakonsernien energiayhtiöiden hallitukset. Päätöksen valmistelusta vastaa toimitusjohtaja, joka tekee päätösesityksen hallitukselle. Toimitusjohtajalla ja yhtiön johtoryhmällä on ylivertainen toimialaosaaminen hallituksen nähden. Valitettavasti vain harvoin puolueet löytävät yhtiön hallitukseen jäseniä, jotka pystyvät osaamisellaan haastamaan ja kyseenalaistamaan johdon esitykset. Toimitusjohtaja voi taluttaa hallitusta kuin pässiä nuorassa haluamiensa päätösten taakse. En väitä, että näin on tapahtunut. Totean, että se on ollut mahdollista.

         *                    *                    *

Ydinvoimalan elinkaari on 50–60 vuotta. Millaista maailmaa eletään vuosina 2070–2080? Mitä etuja ja mitä riskejä ylisukupolvisiin sopimuksiin liittyy? Näistä pohdinnoista meidät vapautti Venäjä ja Ukrainan sota. Olisiko jatkossa ylisukupolvisten ratkaisujen tekeminen jätettävä valtuustoille?

On mahdotonta tietää, milloin Fennovoiman salaiset osakassopimukset julkistetaan ja mitä yllätyksiä on tiedossa. Sitä ei kannata jäädä odottamaan. Johtamisjärjestelmän läpivalaiseminen ja kuntakohtainen uudistaminen on syytä aloittaa välittömästi. Pieni pintaremontti ei riitä. Tarvitaan juurihoitoa, vaikka se tekee aina kipeää.

Pentti Hakulinen, kaupunkineuvos  

Kirjoittaja on työskennellyt Kuntaliiton omistaman tilintarkastusyhteisö Audiator Oy:n toimitusjohtajana ja Kajaanin kaupunginjohtajana. Hän on toiminut energiayhtiön hallituksen puheenjohtajana Kainuussa.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 6-7/2022.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*