”Yhteisöveroa tulee laskea, pudotus nollaan olisi valtava etu yritykselle” – kauppaneuvos Harri Broman uskoo erityistalousalueen syntyyn Itä-Suomessa
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva muistuttaa kulttuurin merkityksestä kunnan vetovoimatekijänä. Uusi ympäristötaideteos paljastettiin lauantaina. Kunnanjohtaja nostettiin nostolavalla poistamaan suojapressua Tuulivaroitus-teoksen päältä.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
Itä-Suomi-ohjelman erityislähettiläs Harri Broman pitää erityistalousaluekokeilua itäisen Suomen kehittymisen kannalta ehdottoman keskeisenä hankkeena.
– Ei se kaikkia Itä-Suomen ongelmia ratkaise, mutta luo mallin jatkotoimille, sanoo Broman.
Hän myös uskoo erityistalousalueen syntyyn.
– Tämän hallituksen aikana lainsäädäntöä ei saada valmiiksi, mutta seuraavan aikana Itä-Suomessa on erityistalousalue. Jos kerran hallitus pääministeri Petteri Orpon johdolla on nostanut esille ohjelmasta viisi kohtaa, joista erityistalousalue on ensimmäisenä, en voi ymmärtää, miksi se ei toteutuisi.
Erityistalousalueen kokeilu olisi määräaikainen. Broman ei ennakoi sitä, minne päin Itä-Suomea tämä talousalue sijoittuisi.
– Minun tehtäväni ei ole valita aluetta. Kuuntelen maakuntien ajatuksia ja laadin mallin. Koko maakunnan kokoinen alue ei ole, mieluummin seudun kokoinen tai seudullinen.
Puumalansalmi puhuu -tapahtuma avasi kesäkuntana tunnetun eteläsavolaisen Puumalan kesän. Tapahtuma keräsi Saimaan rannalle kylän satamaan paikallisia ja kesäasukkaita. Muusikko Mikko Kuustonen veti tapahtuman höyrylaiva Wennon kannella niin asiapuolen kuin musiikinkin yleisöön uppoavalla otteella.
”Asenteet ratkaisevat”
Orpo kutsui kauppaneuvos Bromanin itäisen Suomen ohjelman erityisedustajaksi kevättalvella.
Yritysmaailmassa tunnettu yritysjohtaja Broman tuntee ohjelman ajalta, jolloin hän oli Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja. Hänen tehtävänsä on edistää ohjelman täytäntöönpanoa ja parantaa itäisen Suomen toimijoiden yhteistyötä.
Yhteistyö on Bromanin mielestä vaikea asia.
– Ohjelmakohdat ovat selkeitä, mutta yhteistyö on haasteellista. Jokaisella alueella on vahvaa edunvalvontaa, jota on vaikea sovittaa yhteiseen kuvaan.
Broman kiertää maakuntia tapaamassa maakuntien ja maakuntakaupunkien edustajia.
– Yhteistyö syntyy vain tekemällä ja ihmiset sen tekevät. Asenteet ratkaisevat.
”Yhteisöveroalennus valtava etu”
Broman nostaa erityistalousalueen keskeisemmäksi asiaksi veropolitiikan.
– Yhteisöveroa tulee laskea, pudotus nollaan olisi valtava etu yritykselle. Toinen tärkeä asia on kiinteistöverosta vapautus määräaikaisesti. Myös luvituskäytäntöjä tulee helpottaa.
Broman sanoo, että kaikki ohjelmakohdat, yhteensä 37, eivät toteudu ja että ehkä viisi ensisijaista on tavoiteltavissa ja mahdollisia.
Listan kärjessä ovat myös eri mallit yritysten investointihalun nostamiseksi, matkailun vahvistaminen, energiaratkaisut, muun muassa kantaverkkoyhtiö Fingridin uudet sähkönsiirtolinjat, sekä liikenteellinen saavutettavuus.
Broman esitteli ohjelman nykyvaihetta lauantaina Etelä-Savossa Puumalan Puumalansalmi puhuu -tapahtumassa. Ohjelmaa kommentoi myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, jokaarvioi valtiovallan ja hallituksen suhtautumista varsin tiukoin sanakääntein.
– Harri Bromanilla on kova työ ohjelman edistämisessä. Valtiolla on oltava vahvaa halua panostaa Itä-Suomeen, mutta puoliväliriihenkin tunnelma osoitti, että aika heikosti kaakkoisen Suomen asiat etenivät.
Nyt tarvitaan rahaa
Sikanen sanoo suoraan, että Itä-Suomi ”saa kyllä sympatioita, mutta kun pitää alkaa tehdä päätöksiä, sympatiat ovat kaukana”.
– Vähin toive olisi edes se, että hallitus panisi toimeksi omaa hallitusohjelmaansa.
Sikanen viittaa esimerkiksi Etelä-Karjalan toiveeseen saada rahoitusta Karjalan radalle. Perusteluna on vientisektorin puunkuljetus.
– Nyt on kova painotus puolustusrahoitukseen. Hyvä sinänsä, mutta vientiteollisuus ei saa siitä kärsiä.
Broman ei ota kantaa euroihin, koska rahoitus ei hänen mukaansa kuulu erityisedustajan toimenkuvaan. Hän kyllä myöntää, että nyt tarvitaan rahaa.
Myönteisenä esimerkkinä valtionrahoituksesta hän pitää miljardin euron osoittamista Fingridille uuden verkkoyhteyden rakentamiseen Pohjois-Karjalaan. Verkko on kuitenkin käytössä vasta 7–8 vuoden kuluttua.
– Selvityksiä on tehty riittävästi. Ymmärrän, että rahaa on vähän, mutta poliittista rohkeutta puuttuu. Kun Itä-Suomi-ohjelmaa tehtiin, valtiovarainministeriö yliviivasi lähes kaiken. Täytyy uskoa, että sijoitus tulee takaisin.
Rajalain jatkaminen oikea ratkaisu
Sikasen mukaan ohjelman ehdottamia uusia keinoja tulee kokeilla, kun kerran valtion suoraa rahoitusta ei tule Itä-Suomeen kuin lähinnä ”pistemäisesti ja marginaalisesti”.
– Väärä tieto on se, että rahaa ei olisi. Länsi- ja Keski-Suomeen on panostettu. Poliittinen paino kaakkoisessa Suomessa on valitettavan heikko.
Kesätapahtumaa juontanut muusikko Mikko Kuustonen, joka on myös Itä-Suomen unionin hallituksen jäsen, houkutteli maakuntajohtajaa ottamaan kantaa Saimaan kanavan korvaamiseen.
Sikanen tuumi, että Karjalan rata ja Savon rata ovat etusijalla, ja ne menevät ehkä 2050-luvulle.
– Suhtaudun hieman skeptisesti sisämaan kanava-ajatukseen. Toisaalta, jos Länsi-Suomessa pohditaan Turku–Tukholma-yhteyksiä ja pohjoisessa Suomessa länsiratayhteyksiä, ei kai ole kaukaa haettu tehdä kanavaa Suomen puolelle.
Itärajan sulkemisen on katsottu koetelleen itäisen Suomen elinvoimaa. Eduskunta on juuri päättänyt lain jatkamisesta. Bromanilla ja Sikasella on näkemys rajalaista.
– Näissä oloissa ratkaisu on oikea. Jos raja olisi auki ja avoimempi, sillä ei olisi aluetalouden kannalta todellista merkitystä. Turvallisuuden kannalta parempi näin, sanoo Sikanen.
– Oma kantani on, että eduskunnan päätös rajalain jatkosta on ainoa oikea päätös. Jos asiaa ajattelee Itä-Suomen ohjelman kannalta, se ei liity tähän, sanoo Broman.
Muusikko Mikko Kuustonen, Itä-Suomen unionin jäsen, haastatteli maakuntajohtaja Satu Sikasta ja erityisedustaja Harri Bromania.
”Pitää olla kulttuuria ja huumoria”
Tunnetun kesäkunnan Puumalan tapahtuma on kuntien kesäseminaarien ensimmäisiä.
Tämän kerran teemana oli Itä-Suomen tulevaisuus. Elinkeinopoliittisen sparrailun lisäksi puhuttiin kulttuurista ja arjen turvallisuudesta.
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva houkutteli kuntia muistamaan strategiapäivityksissään kulttuurin voiman.
– Jos ei ole tapahtumia, miksi kukaan matkustaisi kuntaan.
Puumala näytti lauantaina itse mallia. Kunta järjesti viime talvena avoimen kilpailun, jonka tuloksena tapahtuman alkajaisiksi paljastettiin tamperelaisen kuvanveistäjä Matti Kalkamon ympäristötaideteos Tuulivaroitus.
Työ on nyt Puumalan kirkonkylän kupeessa 62-kantatien risteyksessä. Varsin huumorisävytteisessä teoksessa nuori mies pitää kovassa tuulessa kaksin käsin kiinni merimerkin latvasta.
– Kyllä tässä kaikessa pitää huumoria olla. Tarvitaan jotain, jolla pysäyttää ohikulkijat, tuumii Niina Kuuva.
Puumalan kesäavauksen teemana oli Itä-Suomen asema ja tulevaisuus. Näkemyksiä esittivät Karjalan prikaatin apulaiskomentaja Ari Määttä, Etelä-Savon sotealueen riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä, erityisedustaja Harri Broman ja Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Itä-Suomen erityislähettiläs Harri Broman ja Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen tapasivat Puumalan kesätapahtumassa valtuuston puheenjohtajan Matti Viialaisen. Hän on kaakkoisen Suomen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan ex-maakuntajohtaja.
Lue myös:
Luitko jo?
