Yle: Sote muuttaa verotuksen
Tarja Myllärinen muistuttaa, että sote-uudistuksen mukana tapahtuu todella suuri verotuksen uudistus.
Tulevien sote-alueiden rahoitus toteutettaneen niin, että ensin valtio rahoittaa alueiden toiminnan, mutta myöhemmin siirrytään alueiden keräämään rahoitukseen. Näin arvelivat myös Yle radio Ykkösen Ykkösaamussa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli, kesk., Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen ja Tampereen yliopiston professori Jarmo Vakkuri.
Myllärisen mukaan kuntien rahoitusvastuun pitää joka tapauksessa loppua siinä vaiheessa kun niiden päätösvalta siirtyy sote-alueille.
Vakkuri halusi Ykkösaamussa jakaa keskustelun leveistä hartioista kahteen osaan. Rahoituksen kannalta hän pitää tärkeänä, että hartiat ovat tarpeeksi leveät. Sillä sekä turvataan riittävät resurssit että tasataan eroja kustannuksissa ei synny suuria alueelisia eroja.
– Mutta tehokkuus ei synny isoissa yksiköissä, hän huomautti.
Vakkuri muistutti ennaltaehdkäisevien toimien tärkeydestä. Hänen mukaansa sote-uudistuksessa on edetty te-osuus edellä ja so-puoli jäänyt taka-alalle.
Myllärinen totesi, että kunnille jää paljon tehtäviä, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Niillä puolestaan on vaikutuksia raskaitten terveyspalvelujen kysynnän määrään. Hän kaipasi kunnille kannustimia ennalta ehkäisevien palvelujen järjestämisessä.
Ykkösaamun voi kuunnella täällä. Sote-keskustelu on ohjelman ensimmäisena aiheena.
Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat
Kaarlo Tuori, akatemiaprofessori:
Lainaus alkaa
Suomen järjestelmässä perusoikeuksina turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut samoin kuin ensi ja toisen asteen koulutus on tavallisessa lainsäädännössä annettu kuntien tehtäväksi. Valtio osallistuu kuitenkin kustannuksiin valtionosuusjärjestelmällä.
Noudatettavana on niin sanottu rahoitus- tai kustannusvastaavuuden periaate, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on johtanut kuntien itsehallinnosta. Kun valtio säätää kunnille uusia pakollisia tehtäviä, sen on samalla huolehdittava kuntien niitä varten tarvitsemasta rahoituksesta.
Lainaus loppu
Onko näin tapahtunut valtion taholta, kuten perustuskaki edellyttää?
Kuntalehti:
”Rahoituksen kannalta hän [Vakkuri] pitää tärkeänä, että hartiat ovat tarpeeksi leveät. Sillä sekä turvataan riittävät resurssit että tasataan eroja kustannuksissa ei synny suuria alueelisia eroja.”
Valtiolla on ollut kautta aikojen perustuslaillinen vastuu rahoituksen riittävyydestä
1) sekä ”rahoituksen leveistä hartioista” valtionosuuksien kautta
2) että alueellisten erojen täydellisestä tasaamisesta.
Paradoksaalista on, että perustuslakia rikkoi itse valtio.
A) Ex-pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja ex-valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) leikkasivat kunnilta 3,8 miljardia euroa perustuskain vastaisesti.
Leikkasivat
1) ”leveitä hartioita”
2) ”alueeellista tasavertaisuutta”.
B) Eduskuntaan ja perustuslakivaliokuntaan tullut valtiovallan sekä sote-lakiesitys että muka ”valtionosuusuudistus” olivat osoitus kuinka sote-alueiden sisällä valtio aikoi laittaa perustuslain vastaisesti
1) kunnat tekemään valtiolle kuuluvan tasauksen.
2) Samalla valtio kavensi hartiat kapeiksi.
Kaikki muistavat laskelmat, jotka vaivoin saatiin julkisuuteen.
Tätä perustuslain suhteen täydellistä epäonnistumista nyt yritetään peittää uusilla rahoitusmalleilla ja perustuslain vastaisella ”itsehallinnolla”.
Valtionosuusjärjestelmä naamioidaan uuteen muotoon.
Valtion nyt pakko siirtää rahaa perustuslain edellyttämällä tavalla kuntien ja maakuntien asukkaitten sote-palveluihin, kuten on aina ollut perustuslain mukaisen valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena.
Miksi se on vaikeaa sekä perustuslain 19 §:ää että 121 §:ää noudattamalla sote-lakeja säädettäessä?
Perustuslakiasiantuntijat ovat kertoneet hyvin pitkään kuinka toimitaan. Silti valtiovalta on esittänyt vain perustuslain vastaisia esityksiä.
Perustuslain pykäliä yritetään kiertää edelleen uusissa malleissa.
Perustuslakivaliokunnan arvovaltaa tarvitaan, kun mallit ovat esillä jälleen.
Pöystin ehdottamat rahoitusmallit – jotka ovat ensimmäiset mahdollisesti toimivat mallit SoTe-sopassa – vievät kummatkin rahaa säkillä Etelä-Suomen palkansaajilta taantuvien maakuntien asukkaiden palveluihin. Valtion rahoituksen malli toteuttaa tämän ansiotuloverotuksen progression kautta, ’itsehallinnollisten alueiden’ malliin rakennettava erillinen SoTe-vero taas huutaa valtakunnallista tasausjärjestelmää, jossa siirretään resursseja nykyisen kuntien välisen siirtoruljanssin tapaan. Valtion tarkoituksena ei todellakaan ole lisätä omaa osuuttaan peruspalvelujen rahoituksesta, mutta keskustavetoinen hallitus vääntää nyt etelän kunnilta viimeiset veret maaseudun asukkaiden, äänestäjiensä hyväksi. Tässä mielessä Keskustalle on hyvin sopinut yhteistyö Perussuomalaisten kanssa hallituksessa, koska se hajoittaa opposition voimaa kaupunkikeskuksissa, vaikka tahraa on tullut Sipilänkin takkiin mm. maahanmuuttokritiikin hiljaisen tuen kautta.