”Yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin” – Kuntaliitto on huolissaan, miten käy hallituksen lupauksille
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat tottuneet tekemään leikkauspäätöksiä. Kuva: Fanni Uusitalo /VNK
Kuntakentällä on tulevina vuosina poikkeuksellisen suuri paine sopeuttaa menojaan, mutta myös korottaa verotustaan, varoittaa Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta kuntien etujärjestön tiedotteessa.
Kuntien valtionrahoitukseen uhkaa kohdistua ensi vuonna noin 100–150 miljoonan euron leikkaus.
Kyseisen leikkauksen vastineeksi hallitus ei ole ainakaan tähän mennessä kyennyt linjaamaan vastaavan suuruista tehtävien, velvoitteiden tai normien karsintaa.
Pelkät leikkaukset kuntien valtionrahoitukseen eivät tuo julkiseen talouteen säästöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kunnat saavat uusia tehtäviä vuoden 2025 alussa, jolloin työllisyyden edistämisen palvelut siirtyvät kunnille, huomauttaa Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan puheenjohtaja Lauri Lyly.
– TE-uudistuksen tavoitteet työllisyyden lisääntymisestä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä toteutuvat vain, jos rahoitus turvataan jatkossa ja palvelujen toteutukseen annetaan riittävä vapaus, jatkaa Lyly Kuntaliiton tiedotteen mukaan
Kuntien kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina. Siksi menoja on tärkeää hillitä niin kuntien kuin myös valtion tulevissa päätöksissä.
Lupaava alku
Hallitusohjelma näytti hallituskauden alussa kuntien kannalta lupaavalta, liiton tiedotteessa arvioidaan.
Jatkovalmisteluissa osa julkisia menoja karsivista uudistuksista on ajautunut kuitenkin selviin vaikeuksiin.
Ministeriöt eivät ole valmistelleet tällä aikataululla riittävästi uutta, kuntien kustannuksia hillitsevää lainsäädäntöä.
Lisäksi joidenkin toimenpiteiden säästöt ovat viivästyneet, arvioi Kuntaliitto.
Hallitus on lipsumassa myös TE-uudistuksessa kunnille siirtyvien palveluiden ja laajenevan työttömyysturvan täysimääräisestä rahoittamisesta.
Lisäksi valtiovarainministeriö esitti budjettiehdotuksessaan kuntien laskennallisiin kotoutumiskorvauksiin yllättäen uuden 58 miljoonan euron leikkauksen vuodelle 2025.
Valtiontalouden vahvistamiseksi tehty leikkaus veisi kuntien kotoutumisen avustuksista pois noin kolmanneksen.
Eikä siinä vielä kaikki, Kuntaliiton tiedotteesta selviää, että hallituksen säästöt iskevät kuntien rahoitukseen suoraan tai välillisesti myös väylähankkeissa, työllisyysmäärärahoissa sekä joukkoliikenteen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja MAL-kuntien avustuksissa.
Kuntaliitto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin.
Norminpurkuun vedoten on esitetty leikattavaksi valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla jo vuodesta 2025 lähtien ilman, että normeja kevennettäisiin näillä näkymin 25 miljoonan euron edestä.
Tehtävät uhattuina
Kuntaliitto on huolissaan kuntien edellytyksistä huolehtia sivistyksen, hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtävistä taloudellisesti kestävällä tavalla.
Myös koko julkisen talouden näkymä on mittavista sopeutuspäätöksistä huolimatta edelleen erittäin heikko.
Vaikka talouskasvussa on havaittavissa pieniä, positiivisia käänteen merkkejä niin kasvu on vaimeaa, työttömyyden nousu ripeää ja julkisen sektorin alijäämä kasvaa edelleen.
Alijäämä ei väisty edes koko hallituskaudella, jos näkymää tarkastelee ilman työeläkesektorin rahoitusvarallisuutta. Hallitukselta vaaditaan nyt priorisointeja ja reagointiherkkyyttä.
Ehdotukset budjettiriiheen
Kuntaliitolla on tiedotteensa lopuksi viisi ehdotusta budjettiriiheen.
Ensimmäiseksi liitto esittää, että kuntien norminpurkua ja maksutulopohjan vahvistamista tulee jatkaa ja vauhtia kiihdyttää, kuten kehysriihessä sovittiin.
Toiseksi työllisyyspalveluiden 37 miljoonan euron leikkauksen vastapainoksi on helpotettava työllisyyspalvelujen sääntelyä.
Asiakaspalvelumallin norminpurkua ei pidä laskea osaksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden yleistä 100 miljoonan euron norminpurkua, liitto tiedottaa.
Kolmanneksi liitto arvioi, että valtiovarainministeriön esittämä 58 miljoonan euron leikkaus kuntien laskennallisiin kotouttamiskorvauksiin on peruttava, jos kotouttamisen kustannuksia ei pystytä karsimaan esimerkiksi palvelutoimintaa tehostamalla.
Neljäntenä kohtana Kuntaliitto nostaa esiin pitkään valmistellun asian.
– Kiinteistöverouudistus kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymisen poistamiseksi on saatava vihdoinkin eteenpäin.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä asiana, Kuntaliitto nostaa esiin liikenneinfran rahoituksen, jonka on oltava vaikuttavalla tasolla mahdollistaen väyläverkon pitkäjänteisen kehittämisen.
– MAL-sopimusten tarkoituksena on kestävän kasvun ja kaupunkikehityksen tukeminen ja myös valtion toimien tulee tätä edistää. Valtion omat tiehankkeet tulee lähtökohtaisesti rahoittaa budjetista sisällyttämättä niitä MAL-sopimuksiin ja kuntien osarahoitukseen, Kuntaliitto tiedottaa.
Lue myös:
