Yli puolet kunnista kiertää lakia ulosottokelpoisten saatavien perinnässä
Kunnat kiertävät lakia periessään ulosottokelpoisia saatavia perintätoimistojen kautta. Tämä selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä.Perintätoimistojen käyttö on myös yllättävän laajaa: lähes 90 prosenttia kunnista käyttää perintätoimistojen palveluita. Kolme neljäsosaa on päättänyt ulkoistaa maksujensa perintää.
Selvitys kattoi 140 kuntaa eli vajaat puolet Suomen 320 kunnasta. Kuntaliitto selvitti kuntien perintätoimistojen käyttöä nyt ensimmäistä kertaa.
Perintätoimistot päättävät
kuntien puolesta
Selvityksen mukaan kunnat käyttävät perintätoimistoja periäkseen suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten päivähoitomaksuja.
Tällaisia maksuja ei perintätoimisto voi kuitenkaan lähettää lain mukaan ulosottoon. Näin kuitenkin tehdään. Selvityksen mukaan yli puolet kunnista, 55 prosenttia, kiertää lakia niin, että perintätoimisto lähettää laskun ulosottoon kunnan nimissä teknisenä toimijana.
Kunnilta kysyttiin suoraan, onko kuntanne käyttänyt perintätoimistoa ns. teknisenä toimijana. 67 kuntaa eli 55 prosenttia vastasi kyllä, 54 kuntaa eli runsaat 44 prosenttia vastasi ei.
Lain hengen vastaista
Kuntaliiton lakimies Pasi Pönkä pitää linjausta yllättävänä.
– On yllättävää, että yli puolet kunnista toimii näin, vaikka sekä oikeusministeriö että Kuntaliitto ovat ilmoittaneet olevansa tätä vastaan. Tämä on lain, tai vähintäänkin lain hengen kiertämistä pahimmassa määrin, Pönkä moittii.
Kolmenlaisia maksuja
Kunnat perivät kolmenlaisia maksuja. On julkisoikeudellisia maksuja, jotka perustuvat erityislakiin. Niitä on kaikkiaan noin 20. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut tai jätemaksut. Kunta voi periä maksuja itse ja jos maksua ei kuulu, ne voi siirtää ulosottoviraston perittäviksi.
Toinen ryhmä on yksityisoikeudelliset maksut, joiden asettaminen ulosottoon vaatii oikeuden päätöksen. Näitä ovat vesi-, sähkö-, jäte- ja huoneenvuokramaksut.
Kolmas ryhmä on rangaistusluonteiset maksut, kuten joukkoliikenteen tarkistusmaksut ja pysäköintivirhemaksut. Kunta ei voi periä näitä perintätoimiston kautta, vaan se perii maksut itse, lähettää yhden tai kaksi karhukirjettä ja siirtää tarvittaessa perinnän ulosottovirastolle.
Perintätoimistojen väite
ei pidä paikkaansa
Perintätoimistot väittävät, että kunnat haluaisivat käyttää perintätoimistojen palveluita myös rangaistusluonteisten maksujen perintään. Kuntaliiton lakimies Pasi Pönkä kertoo, että tämä väite ei pidä paikkaansa.
– Selvityksemme mukaan alle neljännes kunnista, 24 prosenttia, siirtäisi näiden maksujen perinnän perintätoimistoille. Loput pitävät sitä tarpeettomana. Perintätoimistojen väite, että kunnat yleisesti haluaisivat siirtää maksut perintäfirmoille, on siis täysin perätön, Pönkä murahtaa.
Hurjia lukuja
perinnän määrästä
Perintätoimistojen palveluja käyttää lähes yhdeksän kuntaa kymmenestä, noin 86 prosenttia. Kolme kuntaa neljästä, 75 prosenttia, on päättänyt ulkoistaa ainakin joidenkin maksutyyppien perinnän.
Suoraan ulosottokelpoisista maksuista on päivähoitomaksuja perinyt perintätoimistojen kautta 66 prosenttia kunnista, terveyskeskusmaksuja 37 prosenttia, sairaalamaksujakin 21 prosenttia.
Nämä maksut kunta voisi siis siirtää suoraan ulosottoviraston perintään, jolloin vältyttäisiin perintätoimistojen perimiltä ylimääräisiltä maksuilta.
Perintätoimisto ei myöskään saisi lähettää näitä maksuja suoraan ulosottovirastoon jatkoperintään, vaan maksut pitäisi palauttaa kuntaan, joka päättäisi niiden perinnästä itse.
Mutta 55 prosenttia kunnista on antanut perintätoimistojen lähettää maksuja ulosottoon kunnan puolesta ns. teknisenä toimijana.
Myös yksityisoikeudellisia maksuja peritään laajasti perintätoimistojen kautta: vesi- ja jätemaksuja 62 prosentissa kunnista, huoneenvuokria 62 prosentissa.
Merkittävää niin laajuuden
kuin periaatteen kannalta
– Nämä luvut ovat yllättävän suuria. Jo se yllättää, että ylipäänsä näin suuri osa kunnista käyttää perintätoimistojen palveluksia hyväkseen. Se yllättää erityisesti, että perintätoimistoja käytetään myös lain vastaisesti teknisenä toimijana, vaikka laki nimenomaan kieltää perintötoimistoja lähettämästä suoraan ulosottokelpoisia maksuja ulosottoon, Pönkä moittii.
Lisää yhteiskunnallista
eriarvoisuutta
Pönkä pitää perintätoimistojen käyttämistä yhteiskunnallisena ongelmana. Raha siirtyy siinä köyhiltä ihmisiltä suurten kansainvälisten yritysten taskuun ja vieläpä turhaan, kun kunta voisi periä maksut itse halvemmalla ja tehokkaasti.
Pönkä muistuttaa, että kunnallisia maksuja peritään usein vähäväkisiltä, köyhiltä ihmisiltä. Perintätoimistot taas ovat liiketoiminnallisia yrityksiä, jotka pyrkivät suuriin voittoihin perimällä palveluksistaan tuntuvia lisämaksuja. Niiden maksajiksi joutuvat nämä köyhät ja vähäväkiset ihmiset ja monet keskituloiset veronmaksajat heidän lisäksi.
Raha virtaa ulkomaille
Suomen johtavia perintätoimistoja ovat Tukholman pörssiin listattu Intrum Justitia Oy, joka toimii 20 maassa sekä Ruotsiin rekisteröity Lindorff Oy, jonka tuotot 11 maasta olivat toissa vuonna 500 miljoonaa euroa.
– Kunnat ruokkivat tällaisia yhtiöitä aivan turhaan, kun ne ulkoistavat maksujensa perinnän. Se ei ole oikein kuntien asukkaita eikä varsinkaan maksujen maksajia kohtaan, jotka rahoittavat perintäfirmojen toiminnan, Pönkä moittii.
Sosiaalitoimi mukaan
– Koska maksuja peritään etupäässä köyhiltä ihmisiltä, asiaan liittyy pelkän rahan lisäksi myös sosiaalinen ulottuvuus. Olisi hyvä, että kunnat huolehtisivat perinnästä itse niin, että myös kuntien sosiaalitoimi osallistuisi päätösten tekoon, Pönkä ehdottaa.
TEKSTI: VELI-PEKKA LESKELÄ