Yritykset ja muut kunnat innostuivat Juuan ideasta – KT tyrmää kiky-liikunnan
Jalkapallokenttä Juuassa. Kunnanjohtajan esitys voisi tuoda vaikkapa tälle kentälle kunnan työntekijät hyvinvointiaan parantamaan - ei kuitenkaan työajan pidennyksen puitteissa, KT Kuntatyönantajat katsoo. (Kuva: Ville Miettinen)
Juuan kunnan ajatus käyttää kilpailukykysopimuksen (kiky) tuoma työajan lisäys työpaikkaliikuntaan on herättänyt ihastusta muissa kunnissa.
Kiky tuo kunta-alan työaikaan lisää 24 tuntia vuodessa eli puoli tuntia viikossa. Juuassa pohditaan kunnanjohtaja Markus Hirvosen esityksestä, voisiko kunta käyttää työajan lisäyksen pistämällä työntekijät liikkeelle.
Idea on herättänyt ihastusta erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa.
Hirvonen sanoo saneensa asiasta yhteydenottoja ”kymmeniltä kunnilta Hangosta Petsamoon”.
KT:n kanta yksiselitteisesti vastaan
KT Kuntatyönantajien näkemys on tyystin toisenlainen. KT:n mukaan työajan pidennys on käytettävä palvelutuotannon lisäämiseen eikä säännöllisen työajan pituudesta voida paikallisesti poiketa tai sopia toisin.
– Työaikana pidetään ainoastaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä taikka viranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä, KT katsoo.
– Työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan tukea useilla tavoilla, ja liikuntaharrastusten tukeminen on varmasti siihen hyvä keino. Työajan pidennyksen käyttäminen liikuntaan ei kuitenkaan ole mahdollista.
Kikyn tuoma työajan lisäys ei ole tarkoitettu liikuntaan vaan kunnan palvelutuotantoon, kuntalaisten hyväksi, vahvistaa KT:n neuvottelupäällikkö Sari Ojanen.
Ojanen muistuttaa, että kikystä tulee kuntatyönantajalle hyötyä puolen tunnin pidennyksestä ja lomarahojen vähennyksestä.
– VM on laskenut, että se hyöty jota kunnat tästä saavat leikataan pois valtionosuuksista. Eli jos et käytä työaikaa joka on annettu palvelutuotantoon, tavallaan maksetaan kaksi kertaa: ensin työajan pidennyksestä työnantajan saama hyöty ja sitten vielä sitä hyötyä ei oteta irti. Silloin tämä menee juuri kuten ei pitäisi.
Ojanen ihmettelee, miksi idea työajan pidennyksen käyttämisestä liikuntaan aiheuttaa niin suurta innostusta, vaikka toisaalta kunnissa todetaan ,että tarvitaan käsipareja tekemään töitä.
– Kun työaikaa tulee ja työnantaja on joutunut siitä maksamaan, kun valtionosuuksia on vähennetty, en ymmärrä, minkä takia tätä ei voida käyttää kuntalaisten hyväksi palvelutuotantoon.
Juuassa odotetaan KT:n lisäperusteluja
KT:n kuntiin lähettämässään kirjeessään esittämät perustelut eivät Markus Hirvosta aivan vakuuta. Hän korostaa, että Juuassa on pohdittu asian lainmukaisuutta huolellisesti ja lähdetty koko asiaan tarkkojen laskelmien jälkeen.
Hirvonen sanoo, että kun kikyn tavoitteena on tuotoksen lisääminen, Juuassa on asia tulkittu niin että tavoitetta kohti on mentävä, ja työajan pidennyksen käyttäminen liikuntaan on keino siihen.
– Meillä on työntekijöiden keski-ikä yli 50 vuotta. Meidän on tehtävä palvelutuotos sillä henkilöstöllä mikä meillä on tällä hetkellä. Jos emme huolehdi työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta, puhtaasti työmäärää lisäämällä meillä on riski, että sairauslomien määrä kasvaa ja itse asiassa vähennämme tuotosta.
– Siksi olemme oikeasti laskeneet tämän ja miettineet hyvin tarkasti, että meidän ikärakenteella sairauslomien määrillä, ja paljon niistä on esim. tuki ja liikuntaelinsairauksia sairauspoissaoloista, työaikaa pidentämällä ei saada kuin negatiivista tuotosvaikutusta.
Hirvonen uskoo, että asian selvittely ei nosta isoa riitaa, ja hyvä ratkaisu syntyy. Hän toivoo KT:lta vielä analyysia näkemyksensä tueksi, kun kerran kuntakin on perustanut näkemyksensä analyysiin.
Kunnat ei ole ainoa taho, josta Hirvonen on saanut ideasta kiitosta ja yhteydenottoja.
– Yritysmaailmakin on kiinnostunut. Tänään on paljon yritysten ihmiset kyselleet.
– Siellä se ainakaan ole kiellettyä, kun omassa yrityksessä saa tehdä mitä haluaa.
Itsestään selvä asiahan tuo on. Jos 420.000 kuntayhteisöjen palveluksessa olevaa saisi jättää 24 vuotuista työtuntia tekermättä, se merkitsiisi liki 50000 henkilötyövuoden menetystä. Näyttääkin siltä, ettei Juuan kunnanjohtajallal ja muilla asian ympärillä vouhottavilla ole suhteellisuuden taju kohdallaan. Eikö kunnissa todellakaan ole ”Hangosta Petsamoon” (Juuan kunnanjohtajan määritelmä) asiallisempaa tekemistä, kuin minimoida työpanoksensa mahdollisimman vähiin.
Kaikkien 420 000 kuntatyöntekijän vuosittaista työaikaa lisätään 1,5 prosenttia. Sen seurauksena ei taida syntyä 50 000 henkilötyövuotta lisää, vaan aika paljon vähemmän.
420.000 työntekijää x24 lisätuntia muutettuna 6 tunnin työpäiviksi on aika lähellä 5000 henkilön työpanosta koko kalenterivuodeksi. Prosenteilla ei liene merkitystä, mutta 5000 henkilön työpanoksella on. 7.11.2016 asiaa kommentoineella ajatuksenkulku on ollut oikea, mutta yksi ylimääräinen nolla taitaa olla kirjoitusvirhe.
Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä linjakysymys ja kunnille olennainen resurssikysymys. Sen vuoksi Juuan kunta ei voi luoda omia pelisääntöjään asiassa, josta on valtakunnallisesti sovittu kaikkia kuntia lainvoimaisesti sitovasti sovitulla tavalla. Se pitäisi Juuassakin ymmärtää, vaikka ovat ihastuneet omaan ideaansa.