Ilmakuva Hämeensillan ratikkatyömaasta
Tampere kasvaa ja rakentaa nopeasti. Kuva: Pasi Tiitola

Tampere on selvittänyt rakennustoiminnasta aiheutuvat kokonaispäästöt ensimmäistä kertaa.

Rakentamisen päästöt olivat vuonna 2020 noin 206 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Betonin kulutus aiheutti päästöistä noin puolet, kaupunki kertoo tiedotteessaan.

Uudessa selvityksessä laskettiin kaiken rakennustoiminnan aiheuttamat päästöt.

Päästöt jakautuvat rakennusmateriaaleihin, kuljetuksiin, jätteidenkäsittelyyn, työmaatoimintoihin ja infrarakentamiseen, mutta eivät pidä sisällään rakennusten käytönaikaista energiankulutusta.

Rakennusmateriaalit aiheuttavat rakentamisen päästöistä valtaosan, 122 kt CO2e, josta betonin kulutus muodostaa 104 kt CO2e.

Rakentamisen päästöjen merkitys kasvaa

Rakentaminen aiheuttaa merkittävän osan nopeasti kasvavan Tampereen päästöistä. Esimerkiksi kaukolämmön kulutuksen päästöt olivat alustavan arvion mukaan vain vähän rakentamisen päästöjä suuremmat.

Lähitulevaisuudessa kun Naistenlahti 3 -voimalaitos aloittaa toimintansa ja kaukolämmön päästöt laskevat entisestään, rakentamisen ja muiden välillisten päästöjen suhteellinen merkitys kaupungin päästöistä kasvaa.

– Laskenta vahvisti sen, mikä oli muutenkin jo pääteltävissä: rakentamisen välilliset päästöt ovat merkittävä osa kaupungin ilmastovaikutuksesta. Vähähiilinen rakentaminen on olennainen osa kaupungin kestävää kasvua, kertoo energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen kaupungin tiedotteessa.

– Omissa rakennusprojekteissaan kaupunki on alkanut jo käyttää hiilijalanjäljen laskentaa. Lisäksi Tampereella on jo onnistuttu hyvin puurakentamisen edistämisessä.

Päästölaskentaa vuodesta 2010

Tampereella on jo pitkään tehty ilmastotyötä ja päästölaskentaa. Kaupungin alueellisia päästöjä on seurattu vuodesta 2010 alkaen.

Vuosittainen päästölaskenta huomioi laajasti kaupungin energiankulutuksesta, liikenteestä ja muista olennaisista toiminnoista aiheutuvia päästöjä, mutta materiaalien kulutuksen ja hankintojen aiheuttamia välillisiä päästöjä se ei sisällä.

Valmiita laskentamalleja välillisten päästöjen seurantaan ei ole ollut ja varsinkin rakentamisen päästöistä hyvin pieni osa näkyy alueellisessa päästölaskennassa.

Kaupunki teki kokeiluluonteisen selvityksen yhteistyössä Ekokumppanit Oy:n ja Gaia Consultingin kanssa.

Laskennan tuotoksena syntyi työkalu, jonka avulla rakentamisen päästöjen kehittymistä voidaan laskea karkeasti ja seurata jatkossa vuosittain.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä