Tampereella ja Iisalmessa on elinvoimaa

Tampereella on elinvoimaa vaikka muille jakaa. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n selvityksen mukaan se on Suomen elinvoimaisin suuri kaupunkikeskus.  Ja aiheestakin se on myös vuoden 2016 kaupunkikeskusta Suomessa. Pienten kaupunkikeskusten ykkönen elinvoimaluvun perusteella on Ylä-Savon ylpeys eli Iisalmi.

Kaupunkikeskuksia laitettiin selvityksessä järjestykseen elinvoimaluvun perusteella. Luku lasketaan kaavalla, jossa kaikista elävän kaupunkikeskustan lauantaiyrityksistä (lauantailiikkeet + ravintolat) vähennetään alueen tyhjät liikehuoneistot. Tämä luku suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Vuoden 2016 mittauksessa kaupunkikeskustojen keskiarvo oli hieman alle 3.

Seuraavassa listauksessa on kolme parasta ja kolme heikointa kaupunkikeskusta ja selvityksen tekijöiden huomiota. Mukana selvityksessä oli kaikkiaan 17 kaupunkikeskusta.

Kärkikaarti

Iisalmi – elinvoimaluku 3 885

Iisalmen elinvoimaluku on poikkeuksellisen korkea, johon on vaikuttanut se, että kaupunkikokonaisuus on pidetty hyvässä tasapainossa. Kivijalkakaupan perinteisiä liikehuoneistoja on onnistuneesti otettu arkiyrityskäyttöön. Kaupallinen intensiteetti ei maankäytön suhteen ole tehokkaimpia ja pienenä kauneusvirheenä ovat aivan kaupunkirakenteen ytimen tyhjät liiketilat.

Iisalmi on onnistunut esimerkillisesti tasapainoilemaan kaupunkirakenteen kehittämistyössään. Tulevaisuudessa voisi ehkä tutkia kaikkea kaupunkirakenteen lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia myös kaupallisille elinkeinotoimijoille. 

Tornio-Haaparanta – elinvoimaluku 3 799

Kansainvälinen kauppapaikka, joka houkuttelee asiakkaita jopa Norjaa myöten. Asukasluku on suhteellisen pieni ja kaupan vaikutuspiiri laaja, mikä näkyy korkeassa elinvoimaluvussa. ”På gränsen” -projekti näyttää onnistuneen kaupallisesti. Uudisrakentaminen on ollut mittavaa.

Tornio-Haaparantaa voisi pitää yhtenä kauppakeskuksena, ei korostuneesti yhtenä kaupunkikeskuksena. Mielenkiintoista on nähdä, miten tulevaisuudessa kokonaisuuden elinvoimaisuus kehittyy.

Tampere – elinvoimaluku 3 724

Tampereen elinvoimaluku on Pohjoismaiden suurimmaksi sisäkaupungiksi hämmästyttävän korkea, vaikka talousalueella on useita voimakkaita alakeskuksia. Näyttää siltä, että erikoiskauppa on onnistuttu pitämään vahvasti keskustassa. Myös Tampereen keskustan ravintolamaailma on legendaarinen niin tarjonnaltaan ja vaihtoehdoiltaan. Vuosi sitten saneerattu upea kauppahalli on vahvistanut lisää Tampereen korkeaa elinvoimalukua.

Tampereen kaupunkikeskusta on myös vuoden 2016 kaupunkikeskusta Suomessa. Strateginen kehittämisjohtaminen on ollut vaikuttavaa. Tampere tunnetuksi ry on Suomen vanhin kaupunkikeskustayhdistys, joka osaltaan on vaikuttanut Tampereen elinvoimalukuihin.

Suuren kaupungin keskustan asema on edelleen suvereeni. Tampereen keskusta haastaa jopa Helsingin elävän keskustan. Tyhjiä liikehuoneistoja suhteessa liikehuoneistojen kokonaismäärään on todella vähän. Tampereen elinvoimalukujen kehittymistä seurataan laajalla mielenkiinnolla lähivuosina.

Häntäjoukko

Kouvola – elinvoimaluku 1 339

Elinvoimamenetelmä saattaa antaa hieman alavireisen kuvan Kouvolan kaupunkikeskustasta, vaikka jo yhdessä vuodessa on suunta kääntynyt selvästi ylöspäin. Kouvolan lukemiin vaikuttaa myös elinvoimaluvun suhteuttaminen kunnan asukaslukuun, joka on kasvanut lähihistorian kuntaliitoksilla korkeaksi.

Kaupan rakennemuutos on vaikuttanut Kouvolaan. Keskustan investointi-impulssi on alkanut ja lähitulevaisuus tuo keskustaan vahvaa elinvoimaistumista. Taitavat investoinnit ratkaisevat. Kouvola kurkottaa rohkeasti nyt tulevaisuuteen.

Jyväskylä – elinvoimaluku 2 016

Jyväskylä on Suomen kävelykatupääkaupunki, koska joidenkin asiantuntijoiden mielestä Jyväskylän kävelykatu on intensiteetiltään jopa Pohjoismaiden paras. Kävelykatu onkin keskittänyt voimakkaat asiakasvirrat pienellä alueelle keskustaan.

Jyväskylän kaupunkikeskustan vahvuus ja haaste on maastorakenteessa: Harju ja vesi ovat pitäneet keskustan tiiviinä. Myös rautatie on rajannut kaupallisen keskustan leviämistä ydinkeskustan kylkeen. Alakeskukset haastavat nyt keskustaa kauempaa.

Jyväskylän kaupunkirakenne keskustoineen tasapainoilee. Kuuma ydinkeskusta kävelykadun varrella on tiivistynyt ja siten suhteessa voimistunut. Kävelykeskusta erikoisliikkeineen ja ravintoloineen on edelleen erittäin vahva ja tehokas. Elinvoimaluku on viimeisen vuoden aikana hieman laskenut johtuen lähinnä tyhjentyneistä liiketiloista harsuuntuneilla keskustan reuna-alueilla.   

Savonlinna – elinvoimaluku 2 449

Savonlinnan kaupunkikeskusta on rakenteeltaan haasteellinen. Liikekeskustan maankäytöllinen intensiteetti on keskinkertainen. Keskustan liiketilat ovat hieman levällään ja keskustassa on siten nauhamainen ja kapea kaupallinen rakenne, jonka vesielementti jakaa lisäksi kahtia.

Rinnakkaisväylän valmistuttua Savonlinna voi lähivuosina keskittyä keskustan kaupalliseen kehittämiseen ravintoloineen. Elinvoimatietojen vuotuinen seuranta kertoo hyvin kehittymissuunnasta. 

Aiheesta Elävät Kaupunkikeskustat ry:n sivuilla