Tasata vai ei? Päättäjillä edessään tiukka paikka, kun on otettava kantaa tuulivoimaloiden kiinteistöverotuottoihin
Tuulivoimakuntien yhteisen kannanoton mukaan nykyinen malli toimii loistavasti. Kuva: Clas-Olav Slotte
Petteri Orpon hallitus haluaa uudistaa kuntataloutta ja sen mukana valtionosuusjärjestelmää. Selvityshenkilöt Eero Laesterä ja Arto Sulonen saivat pohdittavakseen ja tutkittavakseen isoja kysymyksiä soten siirtoeristä tuulivoimaloiden kiinteistöverotuottoihin.
Raportin julkistuksen jälkeen keskustelu ryöpsähti etenkin tuulivoimaloista. Selvityshenkilöiden mukaan kuntien talouden näkökulmasta olisi oikeudenmukaista, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotoista saatu hyöty tasattaisiin kaikkien kuntien kesken.
– Voimalaitosten kiinteistöverojen avulla kuntien keskinäinen veroprosenttien ero voi tulevaisuudessa edelleen kasvaa: asukasluvultaan pienet ja korkeintaan mediaanikokoiset kunnat saadessaan alueelle suuren määrän tuulivoimaa voivat laskea tuloveroprosenttinsa hyvin lähelle nollaa, jollei jopa nollaan, he kirjoittavat raportissaan.
He ehdottavat tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen ottamista tasausjärjestelmään 50 prosentin osalta.
Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sanoo Kuntalehdelle, että jos tasaukseen mennään, uhataan Suomen koko uusiutuvan energian kehittämistä ja vihreää siirtymää. Kuva: Jussi Partanen
Tuloista tuli epävarmoja
Oli selvää, että tuulivoimakunnissa ehdotukseen reagoitiin nopeasti. Yhteisessä kannanotossaan ne kommentoivat, että nykyinen malli toimii loistavasti ja että sen avulla uusiutuvan energian rakentaminen on saatu hyvään malliin.
Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sanoo Kuntalehdelle, että jos tasaukseen mennään, uhataan Suomen koko uusiutuvan energian kehittämistä ja vihreää siirtymää.
– Tarvitsemme lisää tuulivoimaa koko maahan, mutta jos kuntia sen kaavoittaminen ei enää houkuta, meille käy kuin Ruotsissa.
Herrala viittaa naapurimaan malliin, jossa tuulivoimaloiden verotulot saa valtio. Kunnissa tuulivoiman vastustus on meikäläistä voimakkaampaa, eikä voimaloille tahdo löytyä uusia rakennuspaikkoja.
Ruotsissa suunnitellaan suomalaisten nykyiseen malliin siirtymistä.
Herrala huomauttaa, etteivät tuulivoiman kaavoitusprosessit voimaloiden yhteensovittamisineen ole helppoja. Jos tulot tasattaisiin, haitat jäisivät tuulivoimakuntaan, kun hyödyt levitettäisiin ympäri maata.
Isojoella on toiminnassa 29 voimalaa, 42 voimalalla on luvat rakentamista varten. Lisäksi kaavoitusvaiheessa on noin 100 voimalaa.
– Viranhaltijan pitää olla aikamoinen fakiiri, jos ehdottaa valtuustolle kaikkien sadan voimalan kaavan hyväksyntää, kun olennainen asia eli hankkeesta tulevat kunnan tulot ovat epävarmoja. Saati, että valtuutettu pystyisi tekemään faktoihin perustuvan päätöksen, hyväksytäänkö kaavoituksia vai ei.
Herrala kertoo, että valtuustokokouksessa pian raportin julkistamisen jälkeen ennen joulua käytettiin lukuisia puheenvuoroja siitä, onko tuulivoiman kaavoituksista jatkossa mitään hyötyä.
– Ennustan, että kaavoittaminen loppuu, jos poliittinen taho ei pian torppaa selvityshenkilöiden ehdotusta.
Taloudelliset hyödyt ovat vaikuttaneet kaavapäätöksiin, kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo. Kuva: Kai Tirkkonen
Hyödyt ja haitat tarkkaan puntariin
Selvityshenkilöt kirjoittavat raportissaan, kuinka kuntien rahoitusjärjestelmän näkökulmasta eri kiinteistömuodoilla pitäisi olla yhdenmukainen kohtelu. Epätasaisesti kuntiin jakautuvat verot on perusteltua sisällyttää tasaukseen. Näitä ovat erityisesti yhteisövero ja kiinteistövero.
Raportissa on laskettu, että Isojoki menettäisi tasauksessa 144 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi Pyhäjoella vähennystä asukasta kohti olisi vielä enemmän, 258 euroa.
Pyhäjoella pyörii yhteensä 114 eri yhtiöiden tuulivoimalaa. Kunnan keräämä kiinteistöveron tuotto tuuli- ja aurinkovoimaloista oli suomalaisista kunnista vuonna 2024 suurin koko maassa, noin 40 prosenttia kaikista verotuloista. Käytännössä tuotto tulee tuulivoimasta, sillä lähes 200 hehtaarin aurinkovoimalahanke on vasta suunnitteilla.
Tuulivoimaakin on mahdollisesti tulossa lisää, merituulipuistoihin kaikkiaan 100–140 ja maalle 40–60 voimalaa.
– Kun kaavat on esitelty valtuustolle, tuulivoiman hyötyjä ja haittoja on punnittu tarkkaan. Olemme olettaneet, että lainsäädännöllisiä muutoksia ei tehdä. Taloudelliset hyödyt ovat vaikuttaneet kaavapäätöksiin, kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo.
Soronen vetoaa samaan seikkaan kuin tuulivoimakunnat yhteisessä kannanotossaan: Valtionosuuksien kokonaisuudessa voimalaitostasauksessa on kyse pienestä summasta. Siitä hyötyisivät kuitenkin suuretkin kaupungit. Yksittäiselle tuulivoimakunnalle summa on valtava.
Rahoitus- ja johtamisfoorumissa RAFOssa yhtenä teemana haetaan vastausta kysymykseen millaisilla uudistuksilla kuntatalouden kestävyys turvattaisiin. Mukana selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä.
Myös inhouse-kysymykset ovat tapahtumassa esillä. Lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki paneutuu omistajaohjaukseen ja selvittää inhouse-yhtiöiden tilannetta ammatillisessa koulutuksessa.
Huomioitavaa on että tuulivoimaan myönteisimmin suhtautuvar asuvat Helsingissä, jossa tuulivoimaa ei ole.
Pariin vuoteen Suomessa ei enää ole tehty uusia päätöksiä tuulivoimaloiden rakentamisesta. Niiden rakentaminen ei näytä kannattavalta yhteiskunnankaan kannalta, koska kun tuulee, sähkön myyntihinta voi olla jopa negatiivinen, kun ei tuule, ei ole myytävää. Tuulivoimaa tuotetaan siis hyvin epätasaisesti ja muut sähkön tuottajat sekä Fingrid joutuvat huolehtimaan tasoittavasta säätövoimasta ja siirtoverkon huippukapasiteetista ja lopulta sähkön ostaja maksaa niiden kustannukset tuulivoimateollisuuden puolesta. Lisäksi on osoitettu, ettei tuulivoimalla tuotettu sähkö olekaan vihreää energiaa. Meitä huijataan!
Koko kiinteistövero pitäis laittaa tasajakoon. Helsingin kiinteistöverotuotto on yli seitsemänkertainen koko Suomen tuulivoiman kiinteistöverotuottoon. Maa- ja metsätalousvaltaisten kuntien osalta kiinteistöveron tuotto on hyvin alhainen, koska maa- ja metsämaosta ei ole kiinteistöverotuottoa ja kasvukeskusten ulkopuolella myös kiinteistöjen arvo on alempi, vaikka esim. Infran rakentaminenmaksaa ihan yhtä paljon. Tavoitteena on kuitenkin pitää koko Suomi asuttuna, Itä-Suomeen löydettävä muita keinoja kuin lähteä jakamaan muutaman kymmenen miljoonan euron tuulivoimaveroa.