TE-uudistus eduskunnan käsittelyyn: ”Kunnallinen itsehallinto rajautumassa perusteettomasti”
TE-uudistukseen toivotaan lisämuutoksia eduskuntakäsittelyssä.Kuva: Ville Miettinen
Hallituksen esitys TE-palvelujen uudistuksesta on siirtynyt eduskunnan käsittelyyn.
Lausuntopalautteen jälkeen esitykseen tehtiin muutoksia, mutta eduskunnalta vaaditaan esitykseen lisää muutoksia.
Esityksen mukaan nykyisin valtion vastuulla olevat työ- ja elinkeinopalvelut siirrettäisiin kunnille 2025 alkaen.
Kuntaliiton mukaan lakiesityksen malli rajaa perusteettomasti kunnallista itsehallintoa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliitto vaatii järjestämisvastuun antamista jokaiselle kunnalle. Kunnilla tulee liiton mukaan olla mahdollisuus itse organisoida palvelut vapaaehtoiseen yhteistyöhön pohjautuen.
Maan suurimmat kaupungit, C21-kaupungit, ottivat lakiuudistukseen kantaa kesällä ja huomauttivat, että kuntien on saatava sopia TE-palveluyhteistyöstä kaikkia kuntalain yhteistoimintamuotoja käyttäen.
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen totesi C21-näkökulmasta jo tuolloin näkevänsä parhaaksi mallin, jossa järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulee jokaiselle kunnalle.
20 000 ihmisen vähimmäisraja edelleen mukana
Hallituksen esityksessä palvelut siirtyvät kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville yhteistoiminta-alueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 ihmistä.
– Näin turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja myös jatkossa ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhakijoiden saatavilla kaikkialla Suomessa, TEMin tiedotteessa huomautetaan.
Yhteistoiminta-alueiden tulee olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita sekä alueen muodostavien kuntien maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.
Valtioneuvostolta voisi tietyin perustein anoa poikkeuslupaa järjestämisvastuuseen. Perusteita voivat olla esimerkiksi saaristoisuus, pitkät etäisyydet sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen varmistaminen.
Esityksessä kaikkia poikkeuslupia koskisi vaatimus siitä, että kunta tai työllisyysalue on osoittanut riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työllisyyspalvelujen järjestämiseksi.
”Kuntien kykyyn luotettava”
Kuntaliiton mukaan järjestämisvastuuta on punnittava tarkasti perustuslakivaliokunnassa, sillä uudistus ei saa rajoittaa kuntien itsehallintoa.
– Kuntien kykyyn suoriutua uudesta elinvoimatehtävästä on luotettava, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliiton tiedotteessa.
Kuntaliitto huomauttaa lisäksi, että työttömyysturvamenojen kompensaation jakautumista kuntiin on syytä tarkistaa jatkossa työikäisen väestön määrään suhteutettuna.
– Laskelmien tulisi perustua useamman vuoden keskiarvoon, koska niin kutsuttu poikkileikkauskohta yhden vuoden osalta ei anna oikeaa kuvaa.
Rakenteellinen uudistus on hallituksen esityksessä Kuntaliiton mielestä hyvä.
– TE-palvelujen siirto kuntiin antaa kunnille toivottuja työkaluja edistää työllisyyden lisäksi myös elinvoimaa. Palvelujen kytkeminen onnistuu paremmin, jos järjestämisvastuu on jokaisella kunnalla yhteistoiminta-alueiden sijaan, liitto huomauttaa.
”Kokeilussa rahat jäivät TE-toimistoille”
Kuusi suurinta kaupunkia ilmoittivat yhteisessä kannanotossaan syyskuun lopussa, että työnhakijoiden yhdenvertaisuus vaarantuu, koska valtio on uudistuksessa jakamassa resursseja epäsuhtaisesti.
Tulevaa uudistusta on kokeiltu kuntakokeiluissa. Kaupungit edellyttävät, että työllisyyden kuntakokeilujen resurssien epäsuhta korjataan.
– Valtaosa asiakkaista on siirtynyt kunnille, mutta henkilöstö ja rahat ovat jääneet TE-toimistoille, ne huomauttavat.
Tällaisessa tilanteessa ei taata asiakkaiden yhdenvertaisuutta eri puolilla maata.
– Vähintäänkin tulisi varmistaa, etteivät TE-toimistot rekrytoisi jatkuvasti lisää henkilöstöä, vaan tähän varattu rahoitus siirrettäisiin kuntakokeiluille, 6 suurinta kaupunkia huomauttaa.
Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat maaliskuussa 2021. Tuolloin noin kolmasosa TE-palveluiden asiakkaista siirtyi kokeilujen asiakkaiksi ja resurssit TE-toimistojen ja kokeilujen välillä jaettiin asiakasmäärän suhteessa.
Kokeilualueilla on kuitenkin ollut jatkuvaa aliresursointia.
