Teiden korjausvelkaa ei saada hoidettua – päällystyskilometreissä raju pudotus
Huonokuntoisia teitä riittää tulevaisuudessa entistä enemmän. Ensi kesänä arvioidaan uutta pintaa syntyvän tiestölle noin 1500 kilometrin verran. (Väylävirasto)
Väyläviraston asiantuntijoiden taholta on arvioitu, että jos maamme asfalttitieverkostoa pystyttäisiin kunnostamaan vuositasolla 4000 kilometrin verran, niin tieverkko pysyisi kunnossa. Vilkaisu tilastoihin paljastaa kuitenkin karun totuuden.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain ensimmäisenä koronavuonna 2020 on päästy lähelle tuota kriittistä rajaa. Silloin uuden pinnan sai 3856 tiekilometriä. Vuodesta 2013 lähtien vain neljänä vuonna on uusittu yli 3000 päällystekilometriä.
-Tämä korvausvelka on syntynyt pitkän aikavälin kuluessa. Tällä hetkellä tiestö saataisiin pidettyä kunnossa tuolla vuosittaisella 4000 kilometrin päällystysmäärällä, mutta tulevina vuosina tilanne pahenee ja tarve kasvaa, jos tuohon määrään ei päästä, väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta Virpi Anttila korostaa.
Määrärahat alas – kustannukset ylös
Kun vuonna 2020 Suomessa päällystettiin lähes 4000 kilometriä, niin tälle vuodelle alustava arvio on 1500 kilometriä. Vielä viime vuonna asfalttia levitettiin lähes 2400 kilometrillä. Raju kustannusten nousu ei selitä kaikkea muutosta, vaan tilannetta on pahentanut myös määrärahojen pudotus. Viime vuonna käytössä oli 215 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna paikallisten ELY-keskusten kautta kanavoidaan kesäkauden päällystyksiin, paikkauksiin ja tiemerkintöihin vain 170 miljoonaa euroa.
-Päällystettävien teiden määrään vaikuttaa keskeisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin se, paljonko valtio osoittaa meille määrärahoja tarkoitusta varten ja toiseksi mikä päällystämisen hintataso. Esimerkiksi asfaltin osalta liikumme tällä hetkellä paljon korkeammalla hintatasolla kuin vuonna 2020, Virpi Anttila toteaa.
Suomessa on noin 51 500 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Tuosta määrästä on huonokuntoiseksi luokiteltu 8000 tiekilometriä. Kun määrärahoista on niukkuutta ja työnjälki kallista, niin pääpaino kunnossapidossa on siellä, missä eniten on liikennettä ja missä saadaan yhteiskunnalle paras hyöty tehdyistä panostuksista.
-Vilkasliikenteisillä teillä kulkee yli 60 prosenttia kaikesta maanteiden liikenteestä, ja nämä noin 10 000 kilometriä pyritään ylläpitämään nykykunnossaan. Vähäliikenteisellä tieverkolla kunto heikkenee edelleen ja on odotettavissa, että väylien ikääntyessä tarve kalliimmalle peruskorjaukselle on tulevina vuosina kasvaa, arvioi Anttila.
Hyvää ja huonoa
Jos Suomea ajaa päästä päähän nelostietä pitkin, niin Pohjois-Pohjanmaan eteläreunalla sijaitsevan Pyhäjärven tiestöstä saa hyvän kuvan. Mutta jos poikkeaa hieman valtatieltä sivummalle, niin karu totuus paljastuu. Totuus paljastuu myös Väyläviraston karttasivustolta, jossa pääsee tutustumaan suomalaisen tieverkon kuntoon lähes metri metriltä.
Pyhäjärvellä ei tietoa päällystyskilometrien roimasta vähentymisestä oteta ilomielin vastaan, mutta karvas totuus on vain nieltävä.
-Eihän se tietenkään hyvältä kuulosta, että korjausvelka kasvaa entisestään. Mutta sama se on tilanne muuallakin, sillä heikkokuntoisia teitä löytyy varmasti Suomen jokaisesta kunnasta. Mutta kyllä tuo tilanne kovasti huolestuttaa, Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi myöntää.
Nelostien lisäksi Pyhäjärven halkaisee itä-länsi-suunnassa kulkeva valtatie 27 eli Savontie. Kyseiseltä tieosuudelta löytyy punaväriä melkoisesti, mutta tilanteen pitäisi korjaantua lähivuosina ainakin osittain.
-Savontie on tärkeä väylä lähialueen isojen infrahankkeiden takia. Sillä kulkee jo nyt paljon tuulivoimaan ja vihreän energian hankkeisiin liittyvää raskasta liikennettä. Tiellä oleva silta uusittanee vuonna 2025, jolloin tilanne paranee, Kiviniemi kertoo.
Pieni toive ELY-keskuksen suuntaan Pyhäjärveltä lähtee tulevaan siltaremonttiin liittyen.
-Siltaremontin aikaan raskaan liikenteen kiertotie kulkee Pyhäjärven keskustan kautta. Liikenneturvallisuus huomioiden olemme kunnostamassa katuverkostoa niin, että sitä olisi turvallista käyttää kiertotienä. Meistä olisi kyllä kohtuullista, että ELY-keskus lähtisi tähän kunnostamiseen edes pienellä 20-30 prosentin panostuksella. Hehän siitä tulevat hyötymään, kun ei tarvitse erikseen mitään erillistä kiertotietä rakentaa, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi toivoo.
Suomi on maana liian pieni yksikkö selviytyäkseen tämän päivän haasteista