Ämmässuo sijaitsee Espoossa. (Kuva: HSY)

Helsingin ympäristöpalvelujen HSY:n ylläpitämä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus, joka ennen tunnettiin kaatopaikkana täyttää 30 vuotta. Laitoksen muutos kuvastaa koko alan kehitystä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus aloitti toimintansa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1.9.1987 Espoossa. Sen jälkeen se on kehittynyt niin, että tänä päivänä HSY mainostaa sitä kiertotalouden edelläkävijäksi ja moderniksi ekoteollisuuskeskukseksi, jossa jalostetaan materiaalivirtoja uusiksi tuotteiksi.

– Ämmässuo on tulevaisuudessa merkittävä kiertotalouden keskittymä, jossa HSY ja alalla toimivat yritykset tekevät monipuolista yhteistyötä ja toteuttavat teollisten symbioosien tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Hankkeita suunnitellaan koko ajan, maalailee HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo tulevaisuuden näkymiä.

Ala muuttunut ratkaisevasti

Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta jätteen lajittelu- ja hyödyntämismahdollisuuksien lisääntyessä. Vuonna 2014 Vantaalle avattu jätevoimala lopetti sekajätteen viemisen Ämmässuolle kokonaan. Alueen käytön pääpaino siirtyi loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja hyödyntämiseen.

Jätteenkäsittely on muuttunut suuresti Ämmässuon olemassaolon ajan.

2000-luvulle tultaessa jätteenkäsittelyn piti mukautua entistä tiukempien säädösten mukaiseksi. Uusi kaatopaikka korvasi vanhan loppuvuodesta 2007.

Kaatopaikkakaasu hyötykäytössä

Yksi merkittävä teko oli ilmastonmuutosta aiheuttavan kaatopaikkakaasun keräyksen aloittaminen jo 1990-luvulla. Aluksi kerätty kaasu poltettiin soihduissa. Vuodesta 2004 alkaen se johdettiin kaukolämmön tuotantoon Espoossa sijaitsevaan Kivenlahden voimalaitokseen.

– Vuonna 2010 avasimme Ämmässuolle yhden Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Ämmässuon oma kaasuvoimala tuottaa kaiken alueella tarvittavan sähkön ja lämmön. Tuotantomäärä vastaa 5000 omakotitalon sähköntarvetta, kertoo Kouvo.

Kiertotaloutta ja hyötykäyttöä

Tänä päivänä Ämmässuo markkinoi itseään ekoteollisuuskeskuksena, Ekomona, jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohtana, jossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa.

– Etsimme aktiivisesti uusia tapoja hyödyntää aiemmin kaatopaikalle päätyneitä jätteitä.  Jalostamme niistä uusia tuotteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo.

– Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti.

Tutkimusta ja kehitystä

Inkisen mukaan Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan. HSY tutkii muun muassa puhdistamolietteen uusia hyödyntämismenetelmiä. HSY selvittää myös, miten orgaanisia jätteitä ja jätevoimalan kuonia voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Jätteen laatua ja määrää tutkitaan lajittelututkimuksilla, ja alueelle tulevat jätevirrat on mallinnettu materiaalitehokkuuden edistämiseksi.

Uusiutuvan energian tuotantoa pyritään lisäämään, ja HSY:n mukaan alueella kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä