Asiat on tehtävä toisin robottien opettaessa lapsia – yrittäjä Risto Linturi kehottaa kuntia järjestämään palvelut rohkeasti uusilla tavoilla ja halvemmalla

Edessä on paljon uutta ja kuntajohtajien on pärjättävä perinpohjaisia muutoksia vaativien ilmiöiden pyörteissä, Risto Linturi näkee.

– Uuden kohtaaminen vaatii uudenlaista ajattelua. Olemme menossa isoon murrokseen. Siinä murroksessa ovat kaikki kuntatoimialat ja elinkeinoelämän alat. Ihmisten arki muuttuu.

– Tekoäly, virtualisaatio ja robotisaatio muuttavat sen, mihin kuntia tarvitaan. Sekin muuttuu esimerkiksi, mihin kuntien rakennuksia tarvitaan.

Uudenlainen ajattelu mahdollistaa sen, että asioita tehdään uudella tavalla.

– Jos robotit opettavat koulussa, opetustoimiala on organisoitava eri tavalla kuin aikaisemmin. Kyse ei ole säästämisestä opetuksessa. Kysymys on siitä, miten jokainen oppilas voi saada yksityisopetusta tarpeensa mukaan.

– Talouskysymykset kytkeytyvät näihin muutoksiin, mutta pelkkä taloudellinen näkökulma ei riitä, kun halutaan ratkaista tulevaisuuden haasteita.

Tekoäly siellä ja täällä

Tekoäly on tullut jäädäkseen. Tekoäly voi lisätä töitä ja se voi auttaa töistä suoriutumisessa.

– Jos tekoäly mahdollistaa jatkuvasti kasvavan määrän aloitteita ja monimutkaisuutta, ei niitä mikään järjestelmä kykene käsittelemään pelkästään ihmisvoimin ruuhkautumatta.

Kunnissa on pohdittava uudenlaisia vastuukysymyksiä, kun tekoälyn avulla tietojärjestelmät hoitavat yhä enemmän automaattisesti asioita.

Tästä voi olla esimerkkinä mielikuva tulevaisuuden kuntamaisemasta, jossa droonit leijuvat taivaalla, Linturi kuvailee.

– Tekoäly kykenee droonien tai kuntalaisten kuvia katsomalla nostamaan esiin kiireiset asiat ja kiinnittämään niihin huomiota.

Samalla kuntien kunnossapidossa on oltava tarkkaan mietittynä, millä periaatteilla ja käytännöillä toimitaan tekoälyn avulla.

On vaan kokeiltava

Kunnissa tarvitaan suuria muutoksia, sillä uhkia ja mahdollisuuksia on paljon.

– Ei voi jäädä tuleen makaamaan, Linturi painottaa.

Kunnissa on nyt tärkeää kokeilla rohkeasti eri asioita.

– Tarvitaan kokeilemiseen kannustavaa ilmapiiriä.

Tällaisen ilmapiirin kehittämiseen kaivataan henkilöitä, jotka laittavat itsensä likoon ja ajattelevat niin sanotusti laatikon ulkopuolelta.

– Johtajilta vaaditaan uskallusta olla sanojensa takana. On oltava sitoutunut uudistukseen.

Osa kunnista pärjää muita paremmin, Linturi huomauttaa.

– Tällaiset kunnat pyrkivät aktiivisesti kehittymään. Jatkuvasti halutaan olla parempi ja parempi, jotta palvelutkin toimivat järkevämmin.

Yllättävän helppoa

Tekoäly on mainio sparrauskumppani, kun haluaa haastaa itseään johonkin uuteen. Tämän Linturi tietää omasta kokemuksestaan.

– Tekoälyltä on hyvä kysyä edistyksellisiä ratkaisuja. Tekoälyllä ei ole ennakkoluuloja.

Suhteessa tekoälyyn Linturi tykkää ajatella, että lasi on pikemminkin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä. Hän uskoo positiivisen ajattelun voimaan, jotta saadaan aikaan oikeanlaista kehitystä.

– Suomalaisista voi tulla tekoälyn avulla monitaitoisempia.

Suurin hyöty tekoälystä on tutkitusti esihenkilöille, ei asiantuntijoille.

– Toisten voi olla helpompi käyttää tekoälyä kuin toisten, mutta jokainen voi pyytää tekoälyä opettamaan itselleen uusia taitoja. Tekoälyn käyttö on helpompaa kuin viranomaislomakkeiden täyttäminen tai polkupyörällä ajaminen.

– Tekoäly voi myös toimia näkövammaisen silminä, lasten tai vanhusten suojelusenkelinä.

Tekoälyn kaikkivoipaisuuteen ei pidä uskoa.

– Se on työkalu, joka voi tuottaa merkittävää lisäetua työhön, iloa ja helppoutta arkeen, Risto Linturi sanoo.

Uutta turvallisuutta

Vanhustenhoidossa on saatu lupaavia kokemuksia robottien hyödyntämisestä, esimerkiksi kotihoidossa.

– Vanhukset ovat oikeasti tykänneet roboteista. Robotti voi olla sote-alan ammattilaisen tai asiakkaan omaisen ohjaama. Ohjaaja voi samalla nähdä, miten vanhuksen kotona voidaan.

Ja omainen voi näkyä ikäihmisille robotin näytöltä, ikään kuin kasvoina.

– Vanhus saattaa kokea robotin sitä ohjaavana ihmisenä, jolla on vain peltipuku päällä. Kotihoidossa tämä johtaa siihen, että matka-ajat jäävät pois ja avustaja kykenee robotin asussa käyttämään enemmän aikaa kunkin vanhuksen luona.

Pienillä asioilla voidaan tuottaa merkittävästi turvallisuutta.

Linturi kertoo esimerkin vanhainkodista, jonka käytävällä lamput tuottivat punaista valoa yöllä.

– Tämän ansiosta monet esimerkiksi dementiaa sairastaneet vanhukset eivät menneet öisin harhailemaan käytävälle niin kuin ennen.

Erityisen suuri merkitys tekoälyllä on sen saadessa robotin kehon, sarjayrittäjä Risto Linturi pohtii. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Kerätään rohkeutta

Linturi tuli tunnetuksi vuonna 1985 julkaistun kirjan – MS-DOS PC-DOS käyttäjän opas – toisena kirjoittajana. Sittemmin hän on toiminut alueellisten tietoliikenneyhtiöiden etuja valvovan Finnet-liiton puheenjohtajana sekä pörssiyhtiöiden ja pk-yritysten hallituksissa.

Keskuskauppakamari myönsi hänelle juuri kultaisen elämäntyömerkin.

Sarjayrittäjä on läpi vaiherikkaan uransa tutkinut, mitä on edessä ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Laajin kooste hänen näkemyksistään löytyy eduskunnan julkaisemasta ja massiivisesta raportista nimeltään Suomen sata uutta mahdollisuutta.

Suomalaisilla on näyttöä siitä, että muutos nähdään mahdollisuutena, Linturi sanoo.

Toisen maailmansodan jälkeen kovia kokenut Suomi nousi hänen mukaansa nopeasti uuteen vauhtiin.

Vuonna 1957 syntynyt Linturi muistaa omakohtaisestikin, miten 90-luku oli nousun aikaa, vaikka sitä edelsi samalla vuosikymmenellä monien kohtaloksi muodostunut synkkä lama.

– Siinä ilmapiirissä nähtiin, että nyt täytyy tehdä toisella tavalla kuin ennen. Suomi oli aika nopea internetin ja kännyköiden muutoksessa 90-luvulla.

Linturi arvioi Suomen käytännössä pysähtyneen vuoden 2000 jälkeen.

– Meistä tuli varauskeskeinen talous, kamreeritalous. Varmistellaan ja vältellään virheitä, ei oteta riskejä. Suomen tuottavuus ei ole noussut. On pysytty mukavuusalueella.

– Kun ei ole riittävästi rohkeutta, ei synny riittävästi uutta.

Ja kun elinkeinoelämän toimialat eivät kasva, se johtaa siihen, että joudutaan leikkaamaan julkista taloutta. Vaihtoehtona voisi olla myös tehdä asiat aiempaa tehokkaammin, Linturi lisää.

Tiski taksilla kotiin

Positiivista näkökulmaa kaivettaessa yrittäjä painottaa, että historia on osoittanut suomalaisten pystyvän hädän hetkellä kääntämään nopeastikin suuntaansa.

– Suomalaiset ovat heränneet yhtä aikaa.

Lisävauhtia kuntien kehitykseen voitaisiin Linturin mukaan saada uudistamalla lainsäädäntöä, jotta se vastaisi entistä paremmin esimerkiksi teknologisen kehityksen avaamiin mahdollisuuksiin.

Kunnilla ja erityisesti kuntajohtajilla on tänä aikana näytön paikka.

– Johtajien on kerrottava päätösten perusteet ja siitä, miten asiat on tehtävä muuttuvissa olosuhteissa.

– Pieniä ja isoja kehitysaskelia ja kaikkea siltä väliltä tarvitaan, jotta ollaan taas edistyksellisiä. Kokeiluja on tehty kunnissakin, mutta aika pieniä kuntien kokoihin nähden, Linturi arvioi.

– Kuntien on tärkeää jakaa keskenään parhaita käytäntöjään. Samalla on rohkeasti selvitettävä, miten palveluita voitaisiin tuottaa paljon nykyistä halvemmalla.

Jos joitain palveluita ei sitten pystytä tavoitteen mukaan hoitamaan halvemmalla, niin tällaisten palveluiden kohdalla voidaan miettiä lisää keinoja, joilla haluttuun tehokkuuteen päästään.

– Kannattaa pohtia vaikkapa sitä, miten järkevää on tarjota tiskipalveluita sähköisen palvelun lisänä, jos vanhuksia sitten kuljetetaan taksilla tiskipalveluiden luokse.

– On ymmärrettävää, etteivät kaikki kykene sähköisiä palveluita käyttämään. Mutta, miksi taksi ei voisi viedä sitä palvelutiskiä vanhuksen luokse?

Lähde: Risto Linturi, tekoälyä (Claude) hyödyntäen.

Risto Linturi esiintyi elokuussa Kuntapuheenjohtajapäivillä Vantaalla ja kertoi, miten kuntajohtajana on hyvä luovia radikaalissa tulevaisuudessa. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Lue myös: